Tekstit

Näytetään tunnisteella Neuvostoliitto merkityt tekstit.

Reportaasi Venäjän länsirajasta

Kuva
Kirjan ulkoasu Kari Lahtinen.   Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittajan Jussi Niemeläisen teos  Muurista muuriin – Reportaasi Venäjän länsirajasta kuljettaa lukijan kylmän sodan päättymisestä nykyiseen kuumaan sotaan. Se kuvaa sitä, kuinka rajan eri puolilla kehitys alkoi kulkea kiihtyvällä vauhdilla eri suuntiin. Kun lännessä katsottiin tulevaisuuteen, kääntyi katse Venäjällä koko ajan tiiviimmin menneisyyteen. Niemeläinen on matkoillaan Norjan Kirkkoniemeltä itäiseen Ukrainaan tavannut presidenttejä, ministereitä ja muita asiantuntijoita sekä tavallisia ihmisiä.   Jotkut arvelivat Venäjän länsirajan jopa katoavan Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen. Niin ei käynyt, vaan nyt Venäjä käy sotaa rajan sijainnista. Niemeläisen matkoillaan tapaamat lukuisat ihmiset pohtivat sitä, miten tähän tilanteeseen päädyttiin ja sitä, mitä saattaa olla edessä. *** " Jussi Niemeläinen is a brilliant writer and journalist who has fo...

Neuvostoliiton houkutus ja lohduttomuus

Kuva
Sirpin ja moukarin alla - Suomalaisnaisen tositarina 1930-luvun Neuvostoliitosta - i lmestyy 8.9.2025 .   Nuori nainen muuttaa aatteen palosta työläisten paratiisiksi kuvailtuun Neuvostoliittoon. Todellisuus paljastuu vasta rajan takana – kun perääntyminen on jo myöhäistä. Omana aikanaan tiukasti sensuroitu teos on autenttinen historiallinen dokumentti idealismista, propagandasta ja suomalais-venäläisistä suhteista sodan kynnyksellä. Sirpin ja moukarin alla - Suomalaisnaisen tositarina 1930-luvun Neuvostoliitosta - i lmestyy 8.9.2025 .   Nuori suomalaisnainen Kaarina toivoo hyvää elämää ja saa kuulla kaiken olevan paremmin ”Stalinin auringon alla”: valta on työläisten käsissä, kaikille on tarjolla palkitsevaa työtä, jokainen saa kunnollisen asunnon eikä yksilön arvoa määrittele varallisuus tai perhetausta. Aatteenpalo on niin vahva, että hän on valmis jättämään pienen poikansa vanhempiensa hoitoon Suomeen, kunnes uusi elämä Neu...

Dokumenttiromaani tiedemiehestä Stalinin varjossa

Kuva
  Elina Kahla on Venäjän kulttuurin tutkija. Gulagin viisas on hänen ensimmäinen fiktiivinen teoksensa. Elina Kahlan Gulagin viisas kertoo tieteen ja teologian moniosaajan, Pavel Florenskin elämästä, ajattelusta ja kohtalosta mielivaltaisen hallinnon uhrina. Florenskin nerokkuutta hyödynnettiin vankileireillä muun muassa Neuvostoliiton sähköistämiseen. Levašovon syrjäisellä joukkohaudalla, tuhansien teloitettujen ”viimeisessä osoitteessa”, Venäjän kulttuurin tutkija  Elina Kahla törmäsi valokuvaan, josta katsoivat Pavel Florenskin kasvot. Siitä kohtaamisesta sai alkunsa Kahlan ensimmäinen fiktiivinen teos, autenttisia dokumentteja ja kaunokirjallista kerrontaa yhdistelevä Gulagin viisas . Gulagin Leonardo da Vinci Teologi-filosofi, matemaatikko, sähköinsinööri ja keksijä Pavel Florenski (1882–1937) eli elämäänsä ennakkoluulottomasti, kurottautui aina olosuhteiden yläpuolelle ja etsi perimmäistä totuutta tieteestä ja Jum...

Venäjän propaganda tarkastelussa uutuuskirjassa

Kuva
Venäläistutkija Timofei Malikovin mittava tietoteos Suomen vapauttaminen talvisodassa julkaistaan 26. maaliskuuta.   Venäläistutkija Timofei Malikovin mittava tietoteos  Suomen vapauttaminen talvisodassa julkaistaan 26. maaliskuuta. Se tarjoaa ainutlaatuista, suomalaisten vähemmän tuntemaa tietoa talvisodasta: se valottaa venäläistä näkökulmaa suomalaisille tuttuun aiheeseen. ”Tämän kirjan ilmestymistä onkin syytä tervehtiä merkkitapahtumana meikäläisessä talvisotakirjallisuudessa”, toteaa emeritusprofessori Timo Vihavainen, joka on laatinut teoksen esipuheen.   Suomen vapauttaminen talvisodassa kuvaa tarkasti talvisotaa, siihen johtanutta poliittista tilannetta, sitä edeltäneitä neuvotteluja, Neuvostoliiton propagandaa, sodankulkua sekä lopulta sodan päättymistä. Kuvatussa propagandassa on samanlaisia aineksia kuin Venäjän nykyisessä informaatio- tai hybridivaikuttamisessa. Kirja on juuri nyt ajankohtainen, kun talvi...

Elokuvaohjaaja muistelee oppivuosiaan Neuvostoliitossa

Kuva
Elokuvaohjaaja Raimo O Niemi etsii vastauksia kysymyksiin kirjassaan Kirjeitä Moskovasta.   ”Miten ja miksi olin päättänyt tulla elokuvaohjaajaksi? Miten parikymppinen suomalaispoika sopeutui ja oppi elämään Breznevin ajan sosialistisessa Neuvostoliitossa?”  Elokuvaohjaaja Raimo O Niemi etsii vastauksia näihin kysymyksiin kirjassaan Kirjeitä Moskovasta. Hän kertoo elämästään 1970-luvun Moskovassa ja opiskelustaan maailman vanhimmassa elokuvakoulussa. Ensimmäisenä suomalaisena elokuvaohjaaja Raimo O Niemi kävi rankan koulun pitkän kaavan kautta. Päiväkirjaa hän ei pitänyt, mutta lainaukset säilyneistä kirjeistä välittävät aikalaistunnelmia.  Nuori idealisti sopeutui ja oli pian ”nas tselovek, meikäläinen”, jonka seurassa ei tarvinnut varoa ja pelätä puheitaan. Liikkumista ja kuvauslupia hallinnoivan ”1. osaston” kanssa oli silti tavalla tai toisella tultava toimeen.  Suunnitelma vuoden kahden opiskelusta vaihtui kuudek...

Näin KGB tunkeutui länsimaiden ytimeen

Kuva
Valaiseva tietokirja kuvaa neuvostotiedustelun dramaattista historiaa ja osoittaa, että Venäjän operaatiot maailmalla ja sota Ukrainassa ovat samaa jatkumoa.   Mark Hollingsworthin Vakoojien valtakunta on ajankohtainen historiateos, joka näyttää KGB:n opit nyky-Venäjän toimien takana.   Neuvostotiedustelu soluttautui kylmän sodan aikana länteen valtavin panostuksin: vuonna 1985 pelkästään Yhdysvalloissa oli 1 300 KGB-agenttia. Samaan aikaan amerikkalaisten vastavakoilu koostui vain 350 virkailijasta. KGB lahjoi, houkutteli ja kiristi virkamiehiä ja poliitikkoja länsimaissa päästäkseen käsiksi valtionsalaisuuksiin ja horjuttaakseen yhteiskuntia.  Valaiseva tietokirja kuvaa neuvostotiedustelun dramaattista historiaa ja osoittaa, että Venäjän operaatiot maailmalla ja sota Ukrainassa ovat samaa jatkumoa. Vladimir Putinin tausta on KGB:ssä, ja se näkyy kaikessa hänen toiminnassaan.  Mark Hollingsworth on tietokirjailija ...

Elokuvatähti Christian Balen ura sai vauhtia Neuvostoliitosta

Kuva
Yksi Christian Balen varhaisista rooleista oli elokuvassa Mio, poikani Mio, joka perustuu Astrid Lindgrenin satuun ja kuvattiin suurelta osin Neuvostoliitossa. Elokuvan ohjasi neuvostoliittolainen Vladimir Grammatikov.   Tiesitkö, että useissa menestyselokuvissa, muun muassa Yön ritarissa (The Dark Knight) näytellyt Christian Bale haki nuorena näyttelijäuralleen vauhtia Neuvostoliitosta?   Kuten näyttelijä itse myönsi, kuvaukset Neuvostoliitossa auttoivat häntä saamaan tärkeää kokemusta ja tuntemaan itsensä itsenäisemmäksi ja kypsemmäksi. Yksi tulevan "Yön ritarin" ja Oscar-voittajan uran ensimmäisistä projekteista oli vuonna 1987 valmistunut neuvostoliittolais-norjalais-ruotsalainen elokuva "Mio, poikani Mio" ( Mio in the Land of Faraway ). Se perustuu Astrid Lindgrenin lastensatuun. Yhdeksänvuotias Bosse-niminen poika Tukholmasta joutuu taikamaahan, jossa hänen nimensä on Mio ja hän on kuninkaan poika, jonka on t...

Sotavankina Neuvostoliitossa -kirjauutuus

Kuva
Kaksi vankilaa, seitsemän vankileiriä ja 1234 päivää helvetissä, josta vain ihmeen kaupalla saattoi selvitä hengissä. Yli-Vakkuri kirjoitti kokemuksensa muistiin, mutta kielsi kuitenkin julkaisemasta niitä ennen kuolemaansa.   Ariela Säkkisen kirjoittama teos Pahinta oli kylmyys – Paavo Yli-Vakkurin vuodet sotavankina Neuvostoliitossa perustuu professori Paavo Yli-Vakkurin aiemmin julkaisemattomiin muistiinpanoihin sotavankiajaltaan. Kirja kertoo karua tarinaa Neuvostoliiton vankileirien järkyttävistä olosuhteista. Samalla se on tarina periksiantamattomuudesta, toivosta ja selviytymisestä.   Paavo Yli-Vakkuri jäi venäläisten vangiksi elokuussa 1941. Väkivaltaisten kuulustelujen jälkeen hänet lukittiin vankeja täynnä olevaan junanvaunuun liki kuukauden kestäneelle matkalle tuntemattomaan. Yhä kauemmas itään kuljetettavat vangit viruivat välillä kokonaan vailla ruokaa ja vettä, haavoittuneiden vammat mätänivät, sairaat kuolivat ja ...

Matkalla kadonneessa maailmassa -kirjavinkki

Kuva
Toimittaja Outi Salovaara liikkuu kirjassaan Neuvostoliiton perillisten jäljillä.   Herättelevä tietokirja Matkalla kadonneessa maailmassa johdattaa syvälle kommunismin raunioihin ja Venäjän varjossa kasvaneisiin maihin. Neuvostoliiton romahdus 90-luvun alussa jätti jälkeensä maita, jotka muodostivat alkushokin jälkeen omat versionsa demokratiasta. Miten ne onnistuivat ja mitä niille kuuluu nykyään? Mukaansatempaavassa teoksessa toimittaja Outi Salovaara tapaa Krimillä Venäjän alistamia tataareita, kulkee Turkmenistanin diktatuurin tyhjyyttään kaikuvissa luksuskortteleissa, kurkistaa abhasialaiseen apinainstituuttiin ja kastautuu Kazakstanissa kuivuvaan Araljärveen. Kirja avaa huikaisevan näköalan entisen Neuvostoliiton raunioilta versoneisiin valtioihin, joita epävakaa suurvalta edelleen varjostaa. Kirjan kirjoittaja Outi Salovaara on vapaa toimittaja, joka kirjoittaa muun muassa Seuraan, Suomen Kuvalehteen ja Helsingin Sanomiin...

Neuvostoliiton historia esillä tv-dokumenttisarjassa

Kuva
Ensimmäisessä osassa keskitytään Stalinin aikaan, toisessa Hrustsoviin ja kolmannessa perehdytään ajanjaksoon Brezhnevistä Gorbatshoviin.   Neuvostoliiton historiaa käsitellään seikkaperäisesti kolmiosaisessa tv-dokumentissa Historia: Neuvostoliitto 1922-1991 , joka on nähtävissä Yle Areenassa.   Ensimmäisessä osassa keskitytään Stalinin aikaan, toisessa Hrustsoviin ja kolmannessa perehdytään ajanjaksoon Brezhnevistä Gorbatshoviin.