RussiaMagnat

E ntinen suurlähettiläs Alpo Rusi avaa uutuuskirjassaan Suomen ja Venäjän suhteita 1990-luvulla. Kuva: Veikko Somerpuro   Alpo Rusin teos Venäjää emme eristä julkaist ii n 2.4. 2025.   Suomen strategiseen kulttuuriin on kuulunut uskomus, että itsenäinen puolustus ja vakauspolitiikka vahvistaisivat turvallisuutta Pohjois-Euroopassa. Tältä pohjalta noudatetulta ulkopoliittiselta linjalta, ”doktriinilta”, putosi lopullisesti uskottavuus 24.2.2022 Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Presidentti Martti Ahtisaaren kansliassa neuvonantajana toiminut valtiotieteen tohtori, entinen suurlähettiläs Alpo Rusi avaa Suomen ja Venäjän suhteita 1990-luvulla, jolloin aiemmin 1980-luvulla vakiintunut vakauspolitiikka muuttui viralliseksi ulkopoliittiseksi linjaukseksi. Tämä tarkoitti, että ulkopolitiikkaa tehtiin ”Venäjän kautta” myös EU:n jäsenyyden oloissa. Presidentti Ahtisaari pyrki virkakautensa alussa tekemään ulkopoliittisia tarkistuksia. ” Jat...

Teoksessa on käytetty Koiviston, Kekkosen, Suojelupoliisin ja Ulkoministeriön arkistojen lisäksi KGB:n, CIA:n ja Stasin arkistoja, kansainvälistä ja kotimaista aiheeseen liittyvää kirjallisuutta sekä haastatteluja.   Pitkän uran diplomaattina tehneen Alpo Rusin uutuuskirja Kremlin kortti kertoo Suomen ja Neuvostoliiton suhteista presidentti Mauno Koiviston kaudella.   - Suomen ja NL:n suhteet hoidettiin kahta kautta: muodollisesti diplomaattiyhteyksien kautta, mutta myös verhojen takana NKP:n ja KGB:n kanavia pitkin , kerrotaan eversti Albert Akulov in sanoneen. Mikä oli Neuvostoliiton ystävyysliturgiaan verhotun poliittisen sodan vaikutus Suomen ulkopolitiikkaan? Tätä sotaa harjoitti KGB, jonka kautta hoidettiin maamme Moskovan suhteita Mauno Koiviston presidenttikaudella 1982-1991. Keskeinen tavoite oli pitää Suomi erossa lännen taloudellisista blokeista ja sotilaallisista rakenteista, etenkin Naton vaikutuksesta. KGB vak...