RussiaMagnat

Se on vähän kuin jos tuhopolttaja valittaisiin palokunnan päälliköksi”, sanoo Jarno Limnéll. Kuvaaja: Kimmo Falck   Kokoomuksen kansanedustaja Jarno Limnéll pitää hyökkäyssotaa käyvän Venäjän aloittamaa puheenjohtajakautta YK:n turvallisuusneuvostossa vakavana ristiriitana ja osoituksena kansainvälisen järjestelmän hauraudesta. "Se on vähän kuin jos tuhopolttaja valittaisiin palokunnan päälliköksi", Limnéll sanoo.    ”Tilanne on absurdi mutta tosi: kansainvälisen järjestelmän tärkein rauhaa ja turvallisuutta valvova elin saa hetkeksi johtoonsa valtion, joka itse rikkoo räikeästi kansainvälistä oikeutta ja hyökkää naapurinsa kimppuun. Se on vähän kuin jos tuhopolttaja valittaisiin palokunnan päälliköksi”, Limnéll sanoo. YK:n turvallisuusneuvoston puheenjohtajuus kiertää kuukausittain aakkosjärjestyksessä kaikille jäsenmaille. Limnéllin mukaan tämä tekninen tosiasia ei vähennä tilanteen moraalista ristiriitaa. ”Venäjä johtaa...

E ntinen suurlähettiläs Alpo Rusi avaa uutuuskirjassaan Suomen ja Venäjän suhteita 1990-luvulla. Kuva: Veikko Somerpuro   Alpo Rusin teos Venäjää emme eristä julkaist ii n 2.4. 2025.   Suomen strategiseen kulttuuriin on kuulunut uskomus, että itsenäinen puolustus ja vakauspolitiikka vahvistaisivat turvallisuutta Pohjois-Euroopassa. Tältä pohjalta noudatetulta ulkopoliittiselta linjalta, ”doktriinilta”, putosi lopullisesti uskottavuus 24.2.2022 Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Presidentti Martti Ahtisaaren kansliassa neuvonantajana toiminut valtiotieteen tohtori, entinen suurlähettiläs Alpo Rusi avaa Suomen ja Venäjän suhteita 1990-luvulla, jolloin aiemmin 1980-luvulla vakiintunut vakauspolitiikka muuttui viralliseksi ulkopoliittiseksi linjaukseksi. Tämä tarkoitti, että ulkopolitiikkaa tehtiin ”Venäjän kautta” myös EU:n jäsenyyden oloissa. Presidentti Ahtisaari pyrki virkakautensa alussa tekemään ulkopoliittisia tarkistuksia. ” Jat...

Venäjän presidentti Vladimir Putin matkusti toukokuussa valtiovierailulle Kiinaan tapaamaan presidentti Xi Jinpingiä. Kuva: kremlin.ru   Venäjän presidentti Vladimir Putin matkusti 16.5. 2024 valtiovierailulle Kiinaan tapaamaan presidentti Xi Jinpingiä. Pekingin lisäksi matkakohteena on Koillis-Kiinan Harbin. Maiden väliset poliittiset suhteet ovat tiivistyneet Venäjän hyökkäyssodan jälkeen. Edellisen kerran Putin vieraili Kiinassa Vyö ja tie -hankkeen foorumissa lokakuussa 2023 . Venäjän mukaan tapaamisessa keskustellaan yhteistyöstä innovaatioaloilla, kuten korkeassa teknologiassa, avaruusteknologiassa ja uusiutuvassa energiassa. Tapaamista koskevissa tiedotteissa ei mainittu Siperian voima 2 -kaasuputkea. Jo pitkään keskusteluissa ollut putkisopimus olisi Venäjän kannalta tärkeä. Venäjän kaasuyhtiö Gazprom suunnitelmien mukaan putki olisi käytössä vuonna 2030, vaikka sopimukseen Kiinan kanssa ei ole vielä päästy. Maiden väli...

Teoksessa on käytetty Koiviston, Kekkosen, Suojelupoliisin ja Ulkoministeriön arkistojen lisäksi KGB:n, CIA:n ja Stasin arkistoja, kansainvälistä ja kotimaista aiheeseen liittyvää kirjallisuutta sekä haastatteluja.   Pitkän uran diplomaattina tehneen Alpo Rusin uutuuskirja Kremlin kortti kertoo Suomen ja Neuvostoliiton suhteista presidentti Mauno Koiviston kaudella.   - Suomen ja NL:n suhteet hoidettiin kahta kautta: muodollisesti diplomaattiyhteyksien kautta, mutta myös verhojen takana NKP:n ja KGB:n kanavia pitkin , kerrotaan eversti Albert Akulov in sanoneen. Mikä oli Neuvostoliiton ystävyysliturgiaan verhotun poliittisen sodan vaikutus Suomen ulkopolitiikkaan? Tätä sotaa harjoitti KGB, jonka kautta hoidettiin maamme Moskovan suhteita Mauno Koiviston presidenttikaudella 1982-1991. Keskeinen tavoite oli pitää Suomi erossa lännen taloudellisista blokeista ja sotilaallisista rakenteista, etenkin Naton vaikutuksesta. KGB vak...