RussiaMagnat

Tiistaina 28. marraskuuta 2023 valtioneuvosto päätti sulkea vielä avoinna olevan Raja-Joosepin rajanylityspaikan 30.11. alkaen. Päätöksen myötä kaikki rajanylityspaikat Suomen ja Venäjän välisellä maarajalla ovat suljettuja 13.12.2023 saakka . Suomen ulkorajoilla kansainvälistä suojelua on mahdollista hakea vain avoinna olevilla lentoliikenteen ja vesiliikenteen rajanylityspaikoilla. Kuva: VNK, Fanni Uusitalo   Suomi sulkee rajanylityspaikat Suomen ja Venäjän välisellä maarajalla. Viranomaisten ja hallituksen arvion mukaan välineellistetyn maahantulon kasvu ja uhka ilmiön laajenemisesta aiheuttavat rajavartiolain mukaisen uhan yleiselle järjestykselle ja kansalliselle turvallisuudelle.   Itärajan kautta on tullut marraskuun aikana Suomeen yli 900 turvapaikanhakijaa. Saapuneiden määrä on nopeasti kasvanut, eikä asiaan ole saatu neuvottelemalla ratkaisua. On selviä viitteitä siitä, että kyseessä on välineellistetty maahantulo. Venäjän viran

Seura perustelee sopeuttamistoimia tiedolla, jonka mukaan se menettää valtionapunsa.   Suomi-Venäjä-Seura irtisanoo koko henkilökuntansa. Seura ilmoitti asiasta verkkosivullaan 20.11.2023.   - Osana sopeutustoimia on tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanottu kaikki seuran neljä työntekijää. Työsuhteet päättyvät kevään ja alkukesän 2024 kuluessa. Luonnollisesti myös muista kuluista supistetaan rajusti, esimerkiksi tilasta ja sopimuksista luopumalla tai niiden laajuutta supistamalla , kertoo seura tiedotteessaan.   Seura perustelee sopeuttamistoimia tiedolla, jonka mukaan se menettää valtionapunsa.   - Suomi–Venäjä-seuran hallitus päätti kokouksessaan 16.11.2023 sopeutustoimista, joiden tavoitteena on toiminnan jatkuvuuden ja maksuvalmiuden turvaaminen. Toimien perusteena on tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multalan 12.10.2023 ilmoitus seuran valtionavustuksen lakkautuksesta vuodelle 2024 .   Vaikka tilanne on vak

  Presidenttiehdokas Jussi Halla-aho kehottaa kaikkia pohtimaan, miksi Venäjä lähettää turvapaikanhakijoita juuri nyt ja miksi tulijat ovat nuorehkoja miehiä eivätkä naisia ja lapsia. Kuva: eduskunta.fi   Presidenttiehdokas Jussi Halla-aho (ps) esitti sunnuntaina 19.11.2023 perusteltuja näkökohtia Suomen itäraja n viime päivien tapahtumista. Halla-aho esitti näkemyksiään muun muassa facebook-sivullaan jakamassaan päivityksessä.   Julkaisemme Halla-ahon tekstin kokonaisuudessaan alla:   Pieni osa suomalaisista poliitikoista, suuri osa suomalaisesta mediasta ja valtaosa suomalaisista "ihmisoikeusprofessoreista" on sitä mieltä, että turvapaikanhakijat eivät ole uhka ja että kaikki Venäjän Suomen rajalle kuskaamat afgaanit, jemeniläiset ja somalit tulee ottaa sisään, koska he ovat "hädänalaisia". Pohditaanpa hetki "uhkaa" ja "hädänalaisuutta". Somaliasta, Afganistanista ja Jemenis

Suomen tulee toimia asiassa tiukasti, sillä vaikka kyse on toistaiseksi vain pienistä ihmismääristä, tekona turvapaikanhakijoiden välineellistäminen on vakava. Se on kiusantekoa Suomea kohtaan ja rajaturvallisuutemme häiritsemistä, sekä heikossa asemassa olevien ihmisten hyödyntämistä julmalla tavalla , sanoo Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja, SDP:n kansanedustaja Kimmo Kiljunen . Kuva: Jukka-Pekka Flander/SDP   Suomen itärajalla turvapaikanhakijoiden määrä on lisääntynyt Venäjän päästäessä rajansa yli kolmansien maiden kansalaisia, joilla ei ole tarvittavia matkustusasiakirjoja. Viitteitä on nyt siitä, että Venäjä pyrkii turvapaikanhakijoiden välineellistämiseen rajalla ja horjuttamaan näin Suomen ja suomalaisten turvallisuudentunnetta.   Venäjän tapa pyrkiä vaikuttamaan Suomeen turvapaikanhakijoiden avulla on häikäilemätöntä ja täysin tuomittavaa. Kyse on hybridivaikuttamisesta, jolla halutaan heikentää kansallista turvallisuutta ja vai

Kuvassa näkyvä Vaalimaan raja-asema on yksi tilapäisesti suljettavista rajanylityspaikoista. Kuva: rajaliikenne.fi   Suomen valtioneuvosto on päättänyt torstaina 16.11. ( https://valtioneuvosto.fi/paatokset/paatos?decisionId=95 (Linkki toiselle web-sivustolle.) ) pysäyttää liikenteen Vaalimaan, Nuijamaan, Imatran sekä Niiralan rajanylityspaikoilla ajalle 18.11.2023 – 18.2.2024. Vartiuksen, Sallan, Kuusamon ja Raja-Joosepin rajanylityspaikat ovat toiminnassa toistaiseksi. Riskit maksuliikenteen ja matkustamisen häiriöihin ovat kasvaneet Venäjällä. Ulkoministeriö kehottaa välttämään kaikkea matkustamista Venäjälle. Kansainväliset rahansiirrot Venäjällä ovat vaikeutuneet. Luottokorttiyhtiöt Visa, Amex ja Mastercard ovat ilmoittaneet, että yhtiöiden Venäjän ulkopuolella myöntämät kortit eivät enää toimi Venäjällä. Tämä tarkoittaa sitä, että niillä ei voi maksaa eikä nostaa käteistä rahaa pankkiautomaateista. Käteisen rahan viennistä Venäjälle

Laajennusinvestointi vahvistaa suomalaista akkuekosysteemiä ja edistää kestävän akkuteollisuuden rakentumista Suomeen , kertoo Nornickel Harjavalta.   Nornickel Harjavallan laajennushankkeen ensimmäinen vaihe valmistuu vuoden 2023 aikana. Sen myötä nikkelin vuosittainen tuotantokapasiteetti kasvaa 65 000 tonnista 75 000 tonniin. Yhtiön n ykyisen, voimassa olevan ympäristölu van luparaja on 90 000 tonnia ja näin ollen se kattaa myös laajennushankkeen ensimmäisen vaiheen tuotantokapasiteetin kasvun. Laajennusinvestointi vahvistaa suomalaista akkuekosysteemiä ja edistää kestävän akkuteollisuuden rakentumista Suomeen. Nornickel Harjavalta sai laajennushankkeeseen investointitukea Business Finlandilta .  Nornickel Harjavallan vuoden 2022 tuotantomäärä oli 54 000 t onnia nikkeliä. Yrityksen liikevaihto oli viime vuonna 2,2 miljardia euroa ja liikevoittoa tehtiin 69,4 miljoonaa euroa. Suurimmat vientikohtee t olivat Eurooppa (43 % viennistä)

  Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 muutti maailman suhtautumista Venäjään, mutta sota sai monet katsomaan kriittisin silmin myös läntisiä johtajia, jotka olivat aiemmin rakentaneet lämpimiä suhteita Venäjään. Suomessa moni suuntasi syyttävän sormensa presidentti Tarja Haloseen.   Millaisessa maailmassa ja millaisen tiedon varassa Tarja Halonen presidenttikausiensa aikana toimi? Entä mitä noiden vuosien aikana tapahtui maailmanpolitiikan kulisseissa? Perinnönjako – keskusteluja Tarja Halosen politiikasta selvittää, millainen on Halosen maailmanpoliittinen jalanjälki.   Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 muutti maailman suhtautumista Venäjään, mutta sota sai monet katsomaan kriittisin silmin myös läntisiä johtajia, jotka olivat aiemmin rakentaneet lämpimiä suhteita Venäjään. Suomessa moni suuntasi syyttävän sormensa presidentti Tarja Haloseen. – Halonen on omistanut koko poliittisen uransa ihmisoikeuksien ja rauhan

Aiempaa suurempi osa Venäjän talouden resursseista käytetään sodan tarpeisiin. Siksi julkisin varoin tuettu Venäjän BKT:n kasvu ei ole kestävällä pohjalla, sanoo BOFIT:n vanhempi tutkija Laura Solanko.     Venäjän talouden kehitys on ollut alkuvuonna 2023 selvästi ennakoitua parempaa. Tammi-kesäkuun ripeän kasvun ja pohjavaikutuksen takia BKT:n vuosikasvu tulee tänä vuonna olemaan noin 2 %, vaikka neljännesvuosikasvu hidastuu selvästi loppuvuonna. Ensi vuonna kasvu hidastuu noin yhteen prosenttiin. ”Aiempaa suurempi osa Venäjän talouden resursseista käytetään sodan tarpeisiin. Siksi julkisin varoin tuettu Venäjän BKT:n kasvu ei ole kestävällä pohjalla”, sanoo BOFIT:n vanhempi tutkija Laura Solanko.   Kuluvan vuoden kasvu on seurausta erityisesti julkisten menojen ja pankkien luotonannon kasvusta. Kysynnän voimakkaan kasvun ansiosta kapasiteetti on monilla aloilla täyskäytössä ja työttömyysaste on ennätyksellisen alhainen. Mobilisaatio ja m

Toki vielä muutamilla vetäytyminen on kesken, mutta viesti on kaikkinensa hyvin selkeä: suomalaiset yritykset eivät halua tässä tilanteessa toimia Venäjällä, sanoo Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja ja ICC Suomen maajohtaja Päivi Pohjanheimo.   Kuva: Elmo Eklund / Keskuskauppakamari   Suomalaisyritykset ovat reilussa puolessatoista vuodessa vetäytyneet Venäjältä lähes kokonaan. Kauppakamarien tuoreen vientijohtajakyselyn mukaan suomalaisilla vientiyrityksillä enää kahdella prosentilla on liiketoimintaa Venäjällä. Suomalaiset vientiyritykset ovat kohdanneet myös jonkin verran Venäjän vastaisten pakotteiden kiertämisyrityksiä. Pakotteiden kiertämisyrityksiä sanoo havainneensa 18 prosenttia yrityksistä.    Suomalaisyritykset ovat reilussa puolessatoista vuodessa vetäytyneet Venäjältä lähes kokonaan. Kauppakamarien tuoreen vientijohtajakyselyn mukaan suomalaisilla vientiyrityksillä enää kahdella prosentilla on liiketoimintaa V