Suomen ja Latvian venäjänkielisten suhde uutismediaan ja kieleen vaihtelee

Ilkhom Khalimzoda selvitti venäjänkielisten sopeutumista Latviaan ja Suomeen sekä suhtautumista uutismedioihin. JYU/kuva-arkisto

 

FM Ilkhom Khalimzoda tutki väitöksessään venäjänkielisten sopeutumista Latviaan ja Suomeen. Työssä selvitettiin näiden ryhmien suhtautumista uutismedioihin ja sitä, mitä kieltä he käyttävät. Yleisellä tasolla näytti siltä, että tutkitut venäjänkieliset ovat mukana sekä lähtö- että kohdekulttuurissaan, lähestyen biculturality-ideaa.

 

FM Ilkhom Khalimzoda tutki väitöksessään venäjänkielisten sopeutumista Latviaan ja Suomeen. Työssä selvitettiin näiden ryhmien suhtautumista uutismedioihin ja sitä, mitä kieltä he käyttävät. Yleisellä tasolla näytti siltä, että tutkitut venäjänkieliset ovat mukana sekä lähtö- että kohdekulttuurissaan, lähestyen biculturality-ideaa.

Tarkempi tarkastelu kuitenkin paljasti, että ne venäjänkieliset, jotka pääasiassa käyttävät venäläisiä uutismedioita, ovat vähemmän mukana paikallisessa kulttuurissaan ja kallistuvat lähtökulttuurinsa eli Venäjän suuntaan. Kielen käytössä on eroja Latvian ja Suomen välillä. Latvialaiset vastaajat puhuivat pääasiassa venäjää, kun taas suomalaiset vastaajat käyttivät enimmäkseen suomea kotinsa ulkopuolella.

Tutkimus auttaa venäjänkielisiä ymmärtämään, miten heidän suhtautumisensa uutismedioihin ja käyttökielensä liittyvät paikalliseen kulttuuriin osallistumiseen Latviassa ja Suomessa. Tuloksista on hyötyä päätöksentekijöille, opettajille ja mediayrityksille. Kielten käytön, mediasitoutumisen ja sopeutumisen monimutkainen suhde voi auttaa kehittämään strategioita, jotka helpottavat sulavampaa integraatiota ja käsittelevät venäjänkielisten yhteisöjen kohtaamia vaikeuksia.

Tulosten perusteella Khalimzoda päättelee, että monipuolinen medialuettavuus, kasvava ristiriitainen mediamaisema Venäjän ja lännen välillä sekä jokapäiväisen kielenkäytön moninaisuus haastavat paikallista kulttuurista osallistumista. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että uutismedioiden seuraaminen vaikuttaa merkittävästi sopeutumisprosessiin.

Kielipätevyyden sijaan päivittäisen kielenkäytön merkityksen painottaminen kodin ulkopuolella korostaa myös väitöstutkimuksen uutta lähestymistapaa. Se mahdollistaa suuntausten tutkimisen samanaikaisesti sekä lähtö- että kohdekulttuuria kohti ja korostaa kulttuurien välisten suhteiden ja niihin liittyvien tekijöiden, kuten kielen ja uutismedian, jatkuvan tutkimisen tärkeyttä.

FM Ilkhom Khalimzodan kulttuurienvälisen viestinnän väitöskirjakäsikirjoituksen "Russian speakers’ acculturation in Finland and Latvia: the role of language and news media engagement" tarkastustilaisuus pidetään 3.11.2023 alkaen klo 12.00 Seminaarinmäellä päärakennuksen salissa C2. Vastaväittäjänä toimii associate professor Amanda Paz Alencar (Erasmus University Rotterdam) ja kustoksena professori Marko Siitonen (Jyväskylän yliopisto).

Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

Linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9788-5

Taustatietoa:

Ilkhom Khalimzoda on kulttuurienväliseen viestintään erikoistunut tutkija. Hänen väitöskirjassaan painottuu venäjänkielisten sitoutuminen paikalliskulttuuriin Suomessa ja Latviassa. Tutkimuksessa korostui erityisesti median ja kielipreferenssien vaikutus.

Tällä hetkellä Khalimzoda on loppuvaiheessa tutkimushankkeessa "Uutiset ja media ylikansallisissa perheissä (MaMe)". Hänen tutkimusintresseihinsä kuuluvat etniset suhteet, diasporat, tiedotusvälineet ja rauhan.

Lähde: Jyväskylän yliopisto 24.10.2023