Karjalan Liiton historia avautuu uutuuskirjassa

OTT, historioitsija Katja Tikan kirjoittama uutuuskirja Politiikkaa ja piirakkaterapiaa kertoo siirtokarjalaisten oman järjestön tarinan.

 

Evakot perustivat Karjalan Liiton noin 400 000 kotinsa, kotiseutunsa ja kulttuurisen elinympäristönsä menettäneen karjalaisen etujärjestöksi heti talvisodan jälkeen. Ilman liittoa tuskin karjalanpiirakat, kansantanssi tai kanteleen soitto olisivat niin tunnettuja kuin ne tänään Suomessa ovat. OTT, historioitsija Katja Tikan kirjoittama uutuuskirja Politiikkaa ja piirakkaterapiaa kertoo siirtokarjalaisten oman järjestön tarinan. Teos julkistetaan Karjalatalossa 14.4.2023 klo 14.

Karjalan Liitto on toiminut karjalaisen kulttuurin edistäjänä jo yhdeksällä vuosikymmenellä. Evakot perustivat liiton omaksi etujärjestökseen heti talvisodan jälkeen. Ensimmäisinä vuosinaan liitolla oli merkittävä rooli eräänlaisena kriisiterapian antajana. Myöhemmin siitä kasvoi henkisen siirtokarjalaisuuden perinnön ja identiteetin luoja ja ylläpitäjä. Vuonna 2020 Karjalan Liitto täytti 80 vuotta ja on edelleen elinvoimainen kolmannen siirtokarjalaissukupolven hallitessa sitä.

Siirtokarjalaiset halusivat vaikuttaa omiin asioihinsa – ja onnistuivat siinä

Liiton alajärjestöt ovat olleet käytännön toiminnan ja kulttuurin ylläpidon ydin, siinä missä johto poliittisen kentän toimijoineen keskittyi valtakunnalliseen vaikuttamiseen ja alajärjestöjen toiminnan koordinointiin. Suurimmillaan liiton vaikutusvalta oli 1940–50-luvuilla eräänlaisena eduskunnan ulkosaarekkeena, kun liittoa johtivat kansanedustajat ja liiton lakimiehet valjastettiin laatimaan lainsäädäntöä. Liiton vaikutus näkyy myös karjalaisen kulttuurin ja perinnön ylläpitäjänä: ilman liittoa tuskin karjalanpiirakat, tanhu tai kanteleen soitto olisivat niin tunnettuja kuin ne tänään Suomessa ovat.

”Karjalan Liiton päivitetty historia haastaa tutkimuskenttää muistuttamalla liiton olemassaolosta ja saavutuksista. Se tuo siirtokarjalaisuuden ja karjalaisen kulttuurin tietyille järjestöllisille syntysijoilleen. Ilman siirtoväen laaja-alaista yhteenliittymää eli Karjalan Liittoa karjalaisuuden näkyvyys olisi tänään vähäisempää. Aihepiirin tutkimuksen runsaus on hukuttanut liiton äänen vuosikymmenten aikana, eikä monikaan Karjala-tutkija painota Karjalan Liiton merkitystä esimerkiksi karjalaisuuden vakiinnuttamisessa toisen maailmansodan jälkeen. Liitto rakensi alkuvuosina yhtä lailla kulttuurista pohjaa kuin edisti väestöryhmän sosiaalisia ja taloudellisia etuja. Käsillä olevan tutkimuksen suhde muuhun Karjala-tutkimukseen onkin osin opettava, ehkä osin jopa holhoava, sillä liiton rooli oli olla eräänlainen edelläkävijä.” Katja Tikka.