Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on maaliskuu, 2023.

Venäjän talous hoiperteli alkuvuonna 2023

Kuva
Nettomaahanmuutto IVY-maista Venäjälle jäi hyvin pieneksi vuonna 2022.   Venäjän taloudessa ei näkynyt merkittävää käännettä parempaan alkuvuonna 2023, kirjoittaa Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitos Bofit viikkokatsauksessaan 30.3.2023.   Venäjän tilastolaitos Rosstatin mukaan tammi-helmikuussa teollisuustuotanto supistui 2 % vuoden takaa. Kaivannaisteollisuuden tuotanto laski 3,1 % erityisesti hiilen (−2,3 %) ja maakaasun (−13,5 %) tuotannon supistuessa. Öljyn tuotanto väheni vain aavistuksen (−0,6 %). Jalostusteollisuudessakin tuotannon supistuminen jatkui, ja tuotannon määrä oli tammi-helmikuussa 1,7 % pienempi kuin vuotta aiemmin. Teollisuuden kehityksessä näkyy vahva eriytyminen. Ulkomaankaupasta riippuvaisilla aloilla tuotanto supistuu edelleen, mutta toisaalta hyökkäyssotaa palvelevat alat kasvavat vahvasti. Vähittäiskaupan määrä supistui 7,2 % viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Elintarvikkeiden kaupp

Muinais-Venäjän myytti esillä uutuuskirjassa

Kuva
Venäjän virallisessa retoriikassa voittava kertomus on ollut näkemys Muinais-Venäjästä. Tämä tulkinta historiasta ei ole kuitenkaan Vladimir Putinin ja hänen aikalaistensa keksintöä, vaan sillä on jopa 1400-luvulle asti ulottuvat perinteet, historian professori Jukka Korpela kertoo Muinais-Venäjän myytti -teoksessaan.   Venäjä perusteli hyökkäystä Ukrainaan helmikuussa 2022 vetoamalla ikiaikaiseen Muinais-Venäjään, joka ulottuu lännessä Puolaan, Baltiaan ja Suomeen saakka. Palkittu historioitsija Jukka Korpela avaa teoksessaan Muinais-Venäjän myytti: Kiovan Rus, Ukraina ja vanhan Venäjän historia , kuinka tämä Venäjällä vakiintunut historiakuva on rakentunut ja mitä tiedetään Ukrainan, Puolan, Valko-Venäjän ja Venäjän alueen monipolvisesta historiallisesta kehityksestä viikinkiajalta Pietari Suuren valtakauteen 1700-luvulla.   Valta-asema tarvitsee aina rinnalleen oikeutuksen, ja vankimmat perusteet vallankäytölle tarjoaa ylevä tarina. Ven

Nokian Renkaat: Tatneftilla lupa Venäjän toimintojen ostamiseen

Kuva
Nokian Renkaat kertoo saaneensa Tatneftilta tiedon, että tämä on saanut luvan Nokian Renkaiden Venäjän toimintojen ostamiseen.   Nokian Renkaat on saanut PJSC Tatneftilta tiedon, että Venäjän hallituksen ulkomaisia investointeja valvova komissio on myöntänyt PJSC Tatneftille luvan ostaa Nokian Renkaat Oyj:n Venäjän toiminnot. Kaupan allekirjoittamisesta kerrottiin 28.10.2022. Venäjän hallituksen komission tekemän päätöksen mukaan komission määrittämä kauppahinta on kokonaisuudessaan 23 050 miljoonaa ruplaa. Valuuttakurssina käytetään Venäjän keskuspankin kurssia päivänä, jolloin kauppahinta maksetaan. 13.3.2023 Refinitiv 2PM CET -valuuttakurssilla Venäjän hallituksen komission hyväksymä kauppahinta olisi 286 miljoonaa euroa. 28.10.2022 julkaistussa tiedotteessa kauppahinnan arvioitiin olevan noin 400 miljoonaa euroa ja hintaan arvioitiin vaikuttavan muun muassa kassavarat ja käyttöpääoman määrä sekä rupla/euro-valuuttakurssin muutokset.

Venäjä pyrkii kiertämään pakotteita yritysten avulla

Kuva
Keskuskauppakamarin kansainvälisen kaupan asiantuntija Hannele Visuri kertoo, että Venäjä pyrkii kiertämään pakotteita yritysten avulla. Kuva: Elmo Eklund   Hannele Visuri   Tulli ja suojelupoliisi ovat muistuttaneet, että Venäjä pyrkii kiertämään vientirajoituksia ostamalla pakotteiden alaisia tuotteita yksittäisten yritysten avulla sekä kolmansien maiden kautta. Tullin tilastojen mukaan Suomen vienti Armeniaan, Georgiaan, Kazakstaniin ja Kirgisiaan kasvoi viime vuonna merkittävästi (Venäjän hyökkäyssodan aikana). Tilastot paljastavat myös, että suurin osa kasvaneesta viennistä näihin maihin oli pakotteiden alaisia tuotteita. HS 25.2.2023 “Vienti Suomesta Keski-Aasian maihin kuten Kazakstaniin, Uzbekistaniin ja Kirgisiaan kasvoi voimakkaasti viime vuonna, ja viennistä 70 prosenttia oli Venäjä-pakotteiden alaisia tuotteita. ”Venäjän pakotenimikkeisiin kuuluvien tavaroiden vienti näihin maihin itseasiassa selittää sen koko viennin kas

Neuvostoliiton historia esillä tv-dokumenttisarjassa

Kuva
Ensimmäisessä osassa keskitytään Stalinin aikaan, toisessa Hrustsoviin ja kolmannessa perehdytään ajanjaksoon Brezhnevistä Gorbatshoviin.   Neuvostoliiton historiaa käsitellään seikkaperäisesti kolmiosaisessa tv-dokumentissa Historia: Neuvostoliitto 1922-1991 , joka on nähtävissä Yle Areenassa.   Ensimmäisessä osassa keskitytään Stalinin aikaan, toisessa Hrustsoviin ja kolmannessa perehdytään ajanjaksoon Brezhnevistä Gorbatshoviin.