Venäjä pyrkii kiertämään pakotteita yritysten avulla

Keskuskauppakamarin kansainvälisen kaupan asiantuntija Hannele Visuri kertoo, että Venäjä pyrkii kiertämään pakotteita yritysten avulla. Kuva: Elmo Eklund

 

Hannele Visuri

 

Tulli ja suojelupoliisi ovat muistuttaneet, että Venäjä pyrkii kiertämään vientirajoituksia ostamalla pakotteiden alaisia tuotteita yksittäisten yritysten avulla sekä kolmansien maiden kautta. Tullin tilastojen mukaan Suomen vienti Armeniaan, Georgiaan, Kazakstaniin ja Kirgisiaan kasvoi viime vuonna merkittävästi (Venäjän hyökkäyssodan aikana). Tilastot paljastavat myös, että suurin osa kasvaneesta viennistä näihin maihin oli pakotteiden alaisia tuotteita.

HS 25.2.2023 “Vienti Suomesta Keski-Aasian maihin kuten Kazakstaniin, Uzbekistaniin ja Kirgisiaan kasvoi voimakkaasti viime vuonna, ja viennistä 70 prosenttia oli Venäjä-pakotteiden alaisia tuotteita. ”Venäjän pakotenimikkeisiin kuuluvien tavaroiden vienti näihin maihin itseasiassa selittää sen koko viennin kasvun. Jos ne nimikkeet otetaan pois, suoraan sanottuna ei näy kasvua ollenkaan”, Tullin tilastojohtaja Olli-Pekka Penttilä sanoi HS:lle perjantaina.”

Kauppakamarien alkuperätodistustilastojen perusteella on myös havaittavissa huomattavaa kasvua Kazakstanin ja Kirgisian osalta verrattuna viime vuoden alkuun.

 

Tunne asiakkaasi ja varmista loppukäyttö

 

Suomalaisten yritysten tulee olla hyvin tarkkana uusia kauppoja solmiessa – niin vanhojen kuin uusien asiakkaiden kanssa. Vanha asiakas voi esimerkiksi tehdä täysin poikkeavan tilauspyynnön, joka ei vastaa heidän normaalia tilaushistoriaansa. Uuden asiakkaan kohdalla hälytysmerkkejä voivat nostaa yrityksen tuoreus (vastaperustettu), yrityksestä ei löydy tietoja netistä tai rekistereistä ja asiakas voi tarjota käteismaksua. Yritys voi olla myös haluton antamaan lisätietoja toiminnastaan. Viime hetken muutokset esimerkiksi toimitusosoitteessa, dokumenteissa tai maksuyhteystiedoissa, voivat olla merkki väärinkäytöksestä.

Asiakkaan taustat tulee siis selvittää tarkoin ennen myyntiä ja varmistaa myös tuotteen loppukäyttäjä esimerkiksi loppukäyttäjätodistuksella. Selvitystyössä kannattaa käyttää tiedon haun lisäksi omia verkostoja, paikallisia rekistereitä, Suomen suurlähetystöjä ja kauppakamariverkostoa (Finncham) maailmalla. Suomen ulkoministeriö tarjoaa sivuillaan tarkkaa tietoa pakotteiden noudattamisesta.

EU julkaisi helmikuun lopussa kymmenennen pakotepaketin. Pakotteita tiukennettiin entisestään: uusia tuotteita lisättiin vientikieltolistalle sekä pakotteiden alaisten tuotteiden vienti Venäjän läpi kiellettiin. Sanktiot pakotteiden rikkomisesta ovat kovat. Muistettava on myös maineen menetys, jos yritys päätyy osalliseksi vientirajoitusten kiertämiseen.

 

Kirjoittaja: Hannele Visuri, Keskuskauppakamarin kansainvälisen kaupan asiantuntija