Muinais-Venäjän myytti esillä uutuuskirjassa

Venäjän virallisessa retoriikassa voittava kertomus on ollut näkemys Muinais-Venäjästä. Tämä tulkinta historiasta ei ole kuitenkaan Vladimir Putinin ja hänen aikalaistensa keksintöä, vaan sillä on jopa 1400-luvulle asti ulottuvat perinteet, historian professori Jukka Korpela kertoo Muinais-Venäjän myytti -teoksessaan.

 

Venäjä perusteli hyökkäystä Ukrainaan helmikuussa 2022 vetoamalla ikiaikaiseen Muinais-Venäjään, joka ulottuu lännessä Puolaan, Baltiaan ja Suomeen saakka. Palkittu historioitsija Jukka Korpela avaa teoksessaan Muinais-Venäjän myytti: Kiovan Rus, Ukraina ja vanhan Venäjän historia, kuinka tämä Venäjällä vakiintunut historiakuva on rakentunut ja mitä tiedetään Ukrainan, Puolan, Valko-Venäjän ja Venäjän alueen monipolvisesta historiallisesta kehityksestä viikinkiajalta Pietari Suuren valtakauteen 1700-luvulla.

 

Valta-asema tarvitsee aina rinnalleen oikeutuksen, ja vankimmat perusteet vallankäytölle tarjoaa ylevä tarina. Venäjän virallisessa retoriikassa voittava kertomus on ollut näkemys Muinais-Venäjästä. Tämä tulkinta historiasta ei ole kuitenkaan Vladimir Putinin ja hänen aikalaistensa keksintöä, vaan sillä on jopa 1400-luvulle asti ulottuvat perinteet, historian professori Jukka Korpela kertoo Muinais-Venäjän myytti -teoksessaan. Näkemyksen mukaan Venäjä on tuhatvuotinen valtakunta, joka syntyi Kiovan ympärille ja jonka keskus siirtyi ensin Volgan Vladimiriin ja lopulta 1300-luvulla Moskovaan.

”Sen kirkas sanoma kertoo venäläiskansojen veljeydestä ja yhteisestä taistelusta ulkoisia vihollisia vastaan. Heitä ovat uhanneet historian saatossa ristiretkeläiset, mongolit ja fasistit mutta myös veljessodat. Tämän vision varassa venäläiset julistavat yhtenäisen, slaavilaisen, ortodoksisen Venäjän (Rus) kukoistavan kauas tulevaisuuteen. Tämä näkemys on imperiumin rakentamisen myötä syötetty vuosisatojen aikana myös kaikille siihen liitetyille kansoille yhteiseksi historialliseksi tehtäväksi.”

Korpela kumoaa tulkinnan yhtäjaksoisesta kristillisestä ”Kiovan Muinais-Venäjästä” tuomalla esiin uskonnollisen ja kielellisen monimuotoisuuden Moskovan valtapiirissä ja osoittamalla, ettei 800-luvulla syntyneestä Kiovan Rusin valtakeskuksesta johda yhtä suoraa linjaa keisarillisen Moskovan ja Venäjän syntyyn. Samalla hän täydentää monia vanhentuneita käsityksiä Venäjästä, Ukrainasta ja niiden muotoutumisesta.

Korpela kuvaa teoksessa myös Venäjän ja länsimaiden eroja. Esimerkiksi venäläinen argumentaatio tukeutuu mystiseen retoriikkaan länsimaisen rationalismin sijaan. Suurten historian hahmojen, kuten Aleksanteri Nevskin ja Vladimir Pyhän, teoilla perustellaan nykyisiä poliittisia päätöksiä, koska itsevaltias johtaja on Venäjän ikuisen jakamattomuuden tae.

”Silti kaikkien näiden historian hallitsijoiden hahmot siinä muodossa, missä niihin vedotaan, ovat myöhemmän historian kehitelmiä eikä niillä ole juuri tekemistä aitojen menneisyydessä eläneiden henkilöiden kanssa. On kuitenkin valtava virhe tulkita näitä puheita pelkkänä korulauseisena retoriikkana läntisessä kontekstissa. Ne ovat venäläisessä kontekstissa aitoja ja vakavia väitteitä eivätkä missään mielessä tekosyitä. Fantasiahistoria luo ’myyttimaiseman’, joka on mitä täysimittaisimmin totta, kun sitä käyttää merkittävässä asemassa oleva puhuja. Sitä ei voi kumota historiatieteellä eikä rationaalisilla argumenteilla”, Korpela sanoo.

Lisätietoa kirjasta ja sisällys Gaudeamuksen verkkosivuilla.

 

Lähde: Gaudeamus 22.2.2023