Karjala Lehti Oy konkurssiin
 |
|
Kuva Karjala Lehti Osakeyhtiön viimeisestä
yhtiökokouksesta Karjatalolla 5.9.2022.
|
Karjala Lehti Osakeyhtiön hallitus päätti maanantaina 5.9.2022 Karjalatalossa pidetyssä kokouksessaan hakea lehtiyhtiön konkurssiin.
Karjala Lehti Oy on julkaissut sanomalehti Karjalaa ja sen digiversiota sekä ylläpitänyt lehden verkkosivuja. Karjalan viimeinen numero ilmestyi 4.8.2022. Lehden levikki oli noin 4 400 ja sen päätoimittajana toimi Paula Kiviluoma. Lehdellä on ollut 19 päätoimittajaa.
Kesäkuun lopulla valittuun lehden hallitukseen kuuluivat Paula Kokkonen, Timo Pellikka, Martti Talja, Risto Uimonen sekä Eija Vänskä-Sinkkonen.
Karjala Lehti Oy:n viimeinen yhtiökokous pidettiin Karjalatalossa ennen lehtiyhtiön hallituksen kokousta. Paikalla oli 20 henkilöä, 15 yksittäistä osakasta tai pääosakkaiden edustajaa sekä yhtiön viisijäseninen hallitus.
– On erittäin ikävää koko karjalaiselle yhteisölle, että lehden toiminta päättyi näin. Haluan kuitenkin kiittää sekä nykyistä, että kaikkia aiempia hallituksia, jotka ovat tehneet työtä lehden pelastamiseksi. Liitto jää nyt seuraamaan konkurssimenettelyn etenemistä, toteaa Karjalan Liiton liittohallituksen puheenjohtaja Outi Örn.
Taustatietoja lehdestä ja lehtiyhtiöstä
Sanomalehti Karjala alkoi ilmestyä Viipurissa 1.1.1904, aluksi Venäjä vallan aikana nuorsuomalaisena sanomalehtenä. Karjala muuttui itsenäisen Suomen alkuaikana kokoomuksen lehdeksi ja poliittisesti sitoutumattomaksi jatkosodan aikana. Vuonna 1958 lehden tehtäväksi määriteltiin toimiminen karjalaisten heimolehtenä. Viime vuosina lehti on luonnehtinut itseään karjalaiseksi uutis- ja kulttuurilehdeksi.
Karjala ilmestyi neljällä paikkakunnalla historiansa aikana. Sen kukoistuskausi osui Viipuri-vuosiin, jolloin se oli suurin Helsingin ulkopuolinen sanomalehti yli 40 000 kappaleen levikillään.
Talvisota pakotti lehden lähtemään Viipurista Helsinkiin. Karjala palasi Viipuriin jatkosodan aikana, mutta siirtyi takaisin Helsinkiin sodan jälkeen. Uudeksi kotipaikaksi tuli Lahti 1952, mutta jo neljä vuotta myöhemmin toimitus ja lehtiyhtiö muuttivat Lappeenrantaan.
Toimitus toimi siellä lakkautukseensa asti. Lehtiyhtiön kotipaikka on ollut viime vuodet Helsinki.
Karjala-lehden perusti Viipurissa vuonna 1901 toimintansa aloittanut Karjalan Kirjapaino Oy. Se sai lehden perustamisluvan vuonna 1903 kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovilta. Lehti siirtyi vuonna 2011 perustetulle Karjala Lehti Oy:lle, osin taloudellisten vaikeuksien takia.
Lehtiyhtiöllä oli 188 osakakasta. Sen suurimpia osakkeenomistajia olivat Karjalan Liitto, Karjalan Säätiö, Teollisuuden ja liikkeenharjoittajien seura Pamaus, Karjalan Kirjapaino Oy, Viipuri-säätiö, Karjalan Kulttuurirahasto sekä Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö. Niiden osuus yhtiön äänivallasta oli yli 70 prosenttia.
Karjalan Liitto kertoi asiasta tiedotteessaan 7.9.2022.
Karjalan Liitto on valtakunnallinen karjalaisuuden foorumi, jonka toiminta painottuu karjalaisen kulttuurin ja perinteen uudistamiseen ja karjalaisen identiteetin ja historiatietoisuuden vahvistamiseen.
Karjalan Liittoon kuuluu noin 340 jäsenyhteisöä, joissa on noin 20 000 karjalaisuudesta kiinnostunutta henkilöjäsentä kautta maan ja myös ulkomailla.
Karjalan Liitto perustettiin heti talvisodan jälkeen 20.–21.4.1940 pidetyssä kokouksessa. Perustavaan kokoukseen osallistui 340 edustajaa, jotka edustivat 52 kuntaa, 14 seurakuntaa ja 112 eri järjestöä. Karjalan Liiton tärkeimpänä tehtävänä oli valvoa kotinsa menettäneiden siirtokarjalaisten etuja asutus- ja korvauskysymyksissä.
www.karjalanliitto.fi www.facebook.com/karjalanliitto
Kommentit
Lähetä kommentti