Miksi otin Sputnik-rokotteen?

East Officen Moskovan toimiston päällikkö Jari Jumpponen kertoo kirjoituksessaan, miksi hän päätti ottaa Venäjällä koronaa vastaan kehitetyn Sputnik-rokotteen. Kuva: East Office

 

Jari Jumpponen

Sputnik V -koronavirusrokotukset alkoivat Moskovassa joulukuun alussa. Ensin rokotukseen pääsi rajoitetusti vain tiettyjä ammattiryhmiä. Joka viikko rokotusten piiriin tuli kuitenkin uusia ammatteja, joten pian alkoi vaikuttaa siltä, että itsekin voisin halutessani rokotteen saada.

Parempaan suojaan

Armeijassa käsikranaattiharjoituksissa huudetaan ”suojautukaa!” Hetkeä myöhemmin huudetaan ”Räjähti! Parempaan suojaan!” Minulle maskin käyttö, liikkuminen rajoitetusti ja valittuina aikoina välttäen mahdollisuuksien mukaan ihmismassoja on ollut suojautumista. Samaan aikaan syksyllä koronavirustilanne kehittyi Venäjällä huolestuttavampaan suuntaan. Vielä kesällä laskin tietäväni kymmenkunta viruksen saanutta, syksyllä kolmisenkymmentä. Joulukuussa laskemiseen ei kannattanut enää edes ryhtyä. Samalla kun virukseen sairastuneiden määrä kasvaa, kasvaa laskennallinen todennäköisyys saada se itse. Rokotus voisi antaa mahdollisuuden saada parempaa suojaa.

Hyvä tuote, puutteellinen markkinointi

Venäjällä on ollut ja on edelleen vahvaa osaamista ydinenergiassa, sotateollisuudessa ja lääketieteissä – etenkin virologiassa. Sen sijaan tietotaidon viestiminen ja markkinointi osataan huonommin; joskus se tuntuu puuttuvan kokonaan. Informaatiovaje jättää tilaa huhuille. Siksi ei ollut yllätys, että SputnikV sai osakseen ennakkoluuloja. Rokotteen kehitystä rinnastettiin kilpajuoksuun Kuuhun ja sen tuominen markkinoille muita rokotteita nopeammin näytti olevan itse tarkoitus.  

SputnikV -kehitystyö ei kuitenkaan alkanut nollasta, koska Venäjä oli aikoinaan edennyt varsin pitkälle SARS-rokotteen kehityksessä. Adenoviruspohjainen kuljetin oli jo olemassa, ja helmikuussa 2020 saatiin moskovalaiselta potilaalta koronavirusta, jota ryhdyttiin viljelemään käytettäväksi rokotteessa.

Vahvasti valtavirrassa

Aloin itse miettiä Sputnik V:n ottamista vakavasti joulukuussa, kun alkoi näyttää siltä, että lähiaikoina en Suomen kautta rokotusta saisi. Tapasin asioista perillä olevan henkilön, joka kertoi tuntevansa rokotteen kehitykseen osallistuneita venäläisiä, jotka olivat hänelle sanoneet rokotteen ottamisen olevan nyt ok. Kontaktini kuuluu riskiryhmään, joten hänen suosituksellaan oli väliä. Päätin kuitenkin odottaa, kunnes koossa olisi kymmenkunta tuttua – strategia olisi sama kuin Kiinassa katua ylitettäessä: pidä huoli, että ympärillä on paikallisia. Mene vahvasti valtavirrassa. Samalla kun rokotettujen määrä kasvoi, pidin silmällä sosiaalista mediaa. Mikäli kaikki ei olisi kunnossa, kuuluisi taatusti jotain. Satojatuhansia ei voisi rokottaa placebolla tai terveydelle vaarallisella rokotteella.

Venäjällä ”ei” ei ole Ei

Tammikuun lopussa kymmenkunta tuttua oli koossa. Rokotukset oli Moskovassa ulotettu koskemaan koko väestöä, tosin 26.1. Rospotrebnadzorin johtaja Anna Popova ilmoitti, että se koskee vain venäläisiä. Julkisille klinikoille soitettaessa puhelimitse olikin kerrottu, ettei ulkomaisille varata aikoja. Muutama ulkomaalainen tuttava oli kuitenkin rokotteen jo saanut julkisella klinikalla menemällä sinne ilman ajanvarausta. Vaikutti siltä, että rokotusajan varanneista aina joku jätti saapumatta paikalle, joten ylimääräisiä rokoteannoksia pistettiin paikalle tulleille ilman mutinoita. Yksityisklinikat puolestaan varasivat aikoja myös ulkomaalaisille. Siellä rokotus oli ilmainen samoin kuin julkisella, mutta klinikka laskutti rokotusta edeltäneestä lääkärin konsultaatiosta.

Kävin konsultoitavana 27.1. aamulla ja sain pistoksen. Ennen minua rokotteen saaneista tuttavistani vain yksi oli säästynyt sivuvaikutuksilta, joten tiesin odottaa kuumeen nousevan 12 tuntia myöhemmin – näin myös kävi. Seuraavana päivänä olo oli puolivillainen ja lihassärkyinen. Lääkäri oli kehottanut jättämään liikunnan ja saunomisen kolmeksi päiväksi, eikä edes mielessä käynyt että olisin lähtenyt lenkille, sen verran jomotti. Rajoituksia ruuan tai juomien suhteen ei annettu (jotkut kertoivat saaneensa ohjeen välttää sitrushedelmiä ja alkoholia).

Kollektiivinen immuniteetti ja Godot

Monet venäläiset ystäväni ovat rokotteen suhteen odottavalla kannalla. Toiset odottavat EpivakKorona -rokotetta, joka on synteettinen mRna-pohjainen kuten useimmat länsimaiset rokotteet (Moderna, Pfizer). SputnikV ja AstraZenecan rokotteet pohjautuvat heikennettyyn virukseen, jota on kasvatettu soluviljelmällä.

Suurin osa ei tunnu tietävän, mitä odottaa – ehkä kollektiivista immuniteettia? Kollektiivinen immuniteetti ei synny ilman että kollektiivin jäsenet osallistuvat immuniteetin hankkimiseen. Siihen puolestaan on kaksi tietä: virus tai rokote. Valitsin jälkimmäisen.

Jari Jumpponen, East Officen Moskovan toimiston päällikkö

 

 

Artikkeli on aiemmin julkaistu East Officen verkkosivulla 11.2.2021.