Venäjän talouden maltillinen kasvu jatkui heinäkuussa

Teollisuustuotannon (kausitasoitettu) määrä jatkoi supistumistaan heinäkuussa.

 

Venäjän tuotannon kasvu hidastui huomattavasti kesäkuussa 2024 ja maltillisempi kasvuvauhti näyttää jatkuneen myös heinäkuussa.

Venäjän talousministeriön ennakkoarvion mukaan BKT:n vuosikasvu oli kesä-heinäkuussa noin 3 %, kun se vielä huhti-toukokuussa oli 4,5 %. Viisi keskeistä tuotannonalaa kattavan indikaattorin valossa kokonaistuotannon kausitasoitettu määrä supistui kuukausitasolla kesäkuussa, mutta ei enää heinäkuussa.

Teollisuustuotannon (kausitasoitettu) määrä kuitenkin jatkoi supistumistaan heinäkuussa. Tuotanto on viime kuukausina kääntynyt selvään laskuun sekä kaivannaisteollisuudessa että jalostusteollisuudessa. Myös rakentamisessa ja vähittäiskaupassa kasvu on hiipunut, eikä heinäkuussakaan nähty piristymistä. Maataloustuotannon reipas kasvu (5 % vuotta aiemmasta) kuitenkin tuki kokonaistuotantoa heinäkuussa.

Kotimaisen tuotannon kasvun hiipuessa tuonti näyttää ennakkotietojen valossa kääntyneen kesällä hienoiseen kasvuun. Keskuspankin alustavien tilastojen mukaan tavaratuonnin arvo kasvoi heinäkuussa 3 % vuotta aiemmasta. Tammi-heinäkuussa tavaratuonnin arvo oli kuitenkin yhä 6 % pienempi kuin vuotta aiemmin.

Inflaatio on jatkunut Venäjällä nopeana. Elokuussa kuluttajahinnat nousivat edelleen 9 % vuotta aiemmasta. Palvelujen hinnat nousivat lähes 12 % vuotta aiemmasta, elintarvikkeiden 10 % ja muiden tavaroiden 6 %.

Useimmissa heinä-elokuussa julkaistuissa kansainvälisten ennustelaitosten arvioissa Venäjän BKT:n odotetaan kasvavan tänä vuonna 3–3,5 % ja ensi vuonna noin 1,5 %. Venäjän keskuspankin tuoreimmassa ennusteessa BKT:n kasvuksi ennakoidaan tänä vuonna 3,5–4 % ja ensi vuonna 0,5–1,5 %.

Teollisuustuotanto on kääntynyt Venäjällä laskuun viime kuukausina

Tuoreimpien tilastojen mukaan kiinteään pääomaan tehtyjen investointien määrä kasvoi tammi-kesäkuussa 11 % vuotta aiemmasta. Myös investointien kasvu on kuitenkin hidastunut viime kuukausina muun talouden mukana. Tänä vuonna investointien kasvun painopiste on siirtynyt koneisiin ja laitteisiin, kun se vuosina 2022-2o23 oli erityisesti rakennuksissa ja infrastruktuurissa.

Investointien kasvua on viime kuukausina hidastanut etenkin budjettivaroista rahoitettujen investointien hiipuminen. Budjettivaroilla rahoitetut investoinnit kasvoivat tammi-kesäkuussa nimellisesti vain 4 % vuotta aiemmasta eli reaalisesti ne supistuivat. Federaatiobudjetin varoilla rahoitetut investoinnit supistuivat hieman jopa nimellisesti. Federaatiobudjetista rahoitetut investoinnit vaihtelivat kuitenkin huomattavasti alueittain. Joillakin alueilla investoinnit kasvoivat huomattavasti (esim. Bashkortostan ja Udmurtia), kun taas toisilla ne supistuivat selvästi (esim. Leningradin ja Rostovin alueet).  

Investoinneista pääosa (60 %) rahoitetaan kuitenkin yritysten omista varoista. Myös näiden investointien kasvua voivat jatkossa hillitä yritysten korkeammat kustannukset. Palkat ja monien tuotantopanosten hinnat ovat nousseet nopeasti, yritysten verotusta on kiristetty ja korot ovat nousseet. Korkojen noususta huolimatta pankkiluottojen osuus investointien rahoituksesta on kuitenkin tänä vuonna kasvanut ja oli 11 % tammi-kesäkuussa. Velkarahoitteisia investointeja ovat voineet tukea valtion korkotukiohjelmat.

Investointien ulkomaiset rahoituslähteet ovat hyökkäyssodan ja sen seurauksena Venäjälle asetettujen talouspakotteiden vuoksi tyrehtyneet käytännössä täysin. Tammi-kesäkuussa ulkomaisten sijoittajien varoilla rahoitettiin vain 0,03 % ja ulkomaisilla pankkiluotoilla 0,01 % Venäjällä kiinteään pääomaan tehdyistä investoinneista. 

Investointien kasvua on tänä vuonna vetänyt öljyn ja kaasun tuotanto

Toimialoittain tarkasteltuna investointien kasvusta pääosa tuli tammi-kesäkuussa öljyn ja kaasun tuotannosta. Myös jalostusteollisuudessa investoinnit kasvoivat ripeästi. Jalostusteollisuuden investoinneista valtaosa suuntautui kemianteollisuuteen sekä sotateollisuuteen kytkeytyville toimialoille. Palvelutoimialoista suurimmat kasvukontribuutiot kertyivät tietoliikenne- ja viestintä- sekä kuljetus- ja varastointipalvelujen toimialoilta. Sitä vastoin investoinnit supistuivat mm. maataloudessa, metsäteollisuudessa ja lääketeollisuudessa. Investointien toimialoittaista jakautumista kuvaava tilasto ei sisällä pk-yritysten investointeja.     

Alueellisesti merkittävimmät osuudet investointien kasvusta olivat peräisin Moskovasta sekä Tjumenin alueelta etenkin Jamalin Nenetsian piirikunnasta, jossa tuotetaan valtaosa Venäjän maakaasusta. Muita keskeisiä investointialueita olivat Pietari ja Leningradin alue sekä Tatarstan ja Sverdlovskin alue, joissa on paljon sotateollisuuden tuotantolaitoksia. Muutamilla alueilla, kuten Karjalan tasavallassa ja Arkangelin alueella, investoinnit sitä vastoin supistuivat vuoden ensimmäisellä puoliskolla.      

Huom. Sotateollisuus viittaa sotaan kytkeytyviin jalostusteollisuuden toimialoihin.
Lähteet: Rosstat, CEIC, BOFIT.

 

© Suomen Pankki - Finlands Bank - Bank of Finland