Suomalaisyritykset vetäytyneet Venäjältä lähes kokonaan

Vetäytymisprosessit aloitettiin mahdollisimman pian sodan alettua, eivätkä ne ole olleet kaikille yrityksille helppoja. Nyt näyttää siltä, että ollaan loppusuoralla tai jo melkein maalissa asti, sanoo Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Päivi Pohjanheimo. Kuva: Elmo Eklund / Keskuskauppakamari

 

Kauppakamarien tuore vientijohtajakysely osoittaa, että suomalaisyrityksillä ei enää ole liiketoimintaa Venäjällä. Kyselyyn vastanneista yrityksistä 0,9 prosentilla on vetäytymisprosessi vielä kesken, mutta varsinaista liiketoimintaa kyselyyn vastanneilla ei Venäjällä enää ole.  

 

Sama kysymys on esitetty kauppakamarien vientiä harjoittaville yrityksille Venäjän hyökkäyssodan alettua ja syksyn kysely on ensimmäinen kerta, kun kutakuinkin kaikki kyselyyn vastanneet suomalaisyritykset ovat vetäytyneet pois Venäjältä. 

Kun Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan alkoi helmikuussa 2022, silloin tehtyyn kyselyyn vastanneista yrityksistä 78 prosentilla oli liiketoimintaa Venäjällä. Vuoden päästä sodan alkamisesta reilulla kuudella prosentilla oli vielä liiketoimintaa Venäjällä ja 13 prosentilla oli vetäytymisprosessi kesken.   

”Suomalaisyritykset ovat toimineet esimerkillisesti. Vetäytymisprosessit aloitettiin mahdollisimman pian sodan alettua, eivätkä ne ole olleet kaikille yrityksille helppoja. Nyt näyttää siltä, että ollaan loppusuoralla tai jo melkein maalissa asti”, sanoo Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Päivi Pohjanheimo.  

Kauppakamarien vientijohtajakyselyyn vastasi yli sata vientiä harjoittavaa kauppakamarien jäsenyritystä ympäri Suomen. Kysely tehtiin syyskuun ensimmäisellä viikolla.  

Yrityksiltä kysyttiin myös, ovatko ne kohdanneet Venäjän vastaisten pakotteiden kiertämisyrityksiä. Vastanneista 28 prosenttia oli kohdannut pakotekiertoa ja yli 60 prosenttia ei ollut. Yrityksistä yli 10 prosenttia ei osannut sanoa, oliko tunnistanut  pakotekiertoa tavoittelevaa toimintaa.  Luvuissa ei ole merkittäviä muutoksia verrattuna aiempiin kyselyihin.  

 ”Tiedostavat yritykset osaavat hakea tarvittaessa pakoteneuvontaa niitä tarjoavilta viranomaisilta ja ulkomaankauppaa tukevilta organisaatioilta liiketoimintansa tueksi”, sanoo Pohjanheimo.   

Kyselyyn vastanneista yrityksistä viidennes kertoo aikovansa osallistua Ukrainan jälleenrakentamiseen. Tämä luku laski hieman edellisestä kyselystä, jossa luku oli 30 prosenttia. 

“Ukrainan jälleenrakennus on jo käynnissä ja joitakin suomalaisia yrityksiä osallistuu jo työhön. Kyselyymme vastanneista yrityksistä lähes puolet ei vielä ole tehnyt päätöstä lähteäkö mukaan vai ei. Se on ymmärrettävää, koska moni odottaa sodan loppumista, jolloin jälleenrakennus lähtee täydellä voimalla käyntiin. Päätöksen ennättää tehdä myöhemminkin, mutta ajatus- ja valmistelutyötä voi tietenkin tehdä jo nyt”, Pohjanheimo sanoo.  

 

Lähde: Keskuskauppakamari 20.9.2024