RussiaMagnat

Lukuisa joukko suomalaisia insinöörejä ja muita asiantuntijoita kuului Nobelien dynastian ytimeen niin Pietarissa kuin Bakussakin ennen Venäjän vallankumousta.   Jouko Aaltosen ja Seppo Sivosen uutuuskirja kuvaa ruotsalaisen Nobel-suvun nousun Venäjän ja Bakun öljyruhtinaiksi suomalaisyhteyksien kautta. Lukuisa joukko suomalaisia insinöörejä ja muita asiantuntijoita kuului Nobelien dynastian ytimeen niin Pietarissa kuin Bakussakin ennen Venäjän vallankumousta. Kirja kertoo samalla toisen teollisen vallankumouksen, öljy- ja aseteollisuuden suuresta kuvasta. Öljyn lisäksi Nobelit kehittivät koneita, räjähdysaineita ja aseita. Nobelien konepajalla Pietarissa oli tamperelaislähtöisen Hermann Kaufmannin johtajakauden päättyessä vuonna 1890 töissä 2 000 henkilöä, joista suurimman osan Kaufmann oli palkannut Ruotsista ja Suomesta. Bakussa Nobelien laitoksiin tarvittiin öljytyöläisten lisäksi insinöörejä, teknikoita, piirtäjiä, kemistejä, esimiehiä j

Christer Pursiai sen Ždanov Tornissa i lmestyy 17.9.2024 .   Christer Pursiaisen tiivistunnelmainen dokumenttiromaani kertoo Suomea sodan jälkeen hallinneesta kenraalieverstistä ja kummallisesta ajanjaksosta poliittisessa historiassamme.   Välirauhan aikana syyskuusta 1944 vuoden 1947 syyskuuhun valvontakomission puheenjohtaja kenraalieversti Andrei Aleksandrovitš Ždanov hallitsi Suomea mahtikäskyillään Helsingin keskustassa sijaitsevasta hotelli Tornista . Ždanov oli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen politbyroon jäsen ja monien veikkaama Josif Stalinin seuraaja. Päinvastoin kuin monet pelkäsivät, Ždanov ei ryhtynytkään valmistelemaan puna-armeijan tukemaa vallankaappausta Suomessa. Sen sijaan mies  ajoi maahan kommunisteja laajempaa kansanrintamaa. Sen myötä Suomessa kasvaisi yli puoluerajojen sellainen poliittinen eliitti, kansa ja kansanluonne, joka toivottaisi tiiviin yhteistyön Neuvostoliiton kanssa ei ainoastaan välttämättömyy

Valaiseva tietokirja kuvaa neuvostotiedustelun dramaattista historiaa ja osoittaa, että Venäjän operaatiot maailmalla ja sota Ukrainassa ovat samaa jatkumoa.   Mark Hollingsworthin Vakoojien valtakunta on ajankohtainen historiateos, joka näyttää KGB:n opit nyky-Venäjän toimien takana.   Neuvostotiedustelu soluttautui kylmän sodan aikana länteen valtavin panostuksin: vuonna 1985 pelkästään Yhdysvalloissa oli 1 300 KGB-agenttia. Samaan aikaan amerikkalaisten vastavakoilu koostui vain 350 virkailijasta. KGB lahjoi, houkutteli ja kiristi virkamiehiä ja poliitikkoja länsimaissa päästäkseen käsiksi valtionsalaisuuksiin ja horjuttaakseen yhteiskuntia.  Valaiseva tietokirja kuvaa neuvostotiedustelun dramaattista historiaa ja osoittaa, että Venäjän operaatiot maailmalla ja sota Ukrainassa ovat samaa jatkumoa. Vladimir Putinin tausta on KGB:ssä, ja se näkyy kaikessa hänen toiminnassaan.  Mark Hollingsworth on tietokirjailija ja tutkiva journali

Yksi Christian Balen varhaisista rooleista oli elokuvassa Mio, poikani Mio, joka perustuu Astrid Lindgrenin satuun ja kuvattiin suurelta osin Neuvostoliitossa. Elokuvan ohjasi neuvostoliittolainen Vladimir Grammatikov.   Tiesitkö, että useissa menestyselokuvissa, muun muassa Yön ritarissa (The Dark Knight) näytellyt Christian Bale haki nuorena näyttelijäuralleen vauhtia Neuvostoliitosta?   Kuten näyttelijä itse myönsi, kuvaukset Neuvostoliitossa auttoivat häntä saamaan tärkeää kokemusta ja tuntemaan itsensä itsenäisemmäksi ja kypsemmäksi. Yksi tulevan "Yön ritarin" ja Oscar-voittajan uran ensimmäisistä projekteista oli vuonna 1987 valmistunut neuvostoliittolais-norjalais-ruotsalainen elokuva "Mio, poikani Mio" ( Mio in the Land of Faraway ). Se perustuu Astrid Lindgrenin lastensatuun. Yhdeksänvuotias Bosse-niminen poika Tukholmasta joutuu taikamaahan, jossa hänen nimensä on Mio ja hän on kuninkaan poika, jonka on t

Lähteet: Macrobond, Venäjän keskuspankki ja BOFIT   Venäjän keskuspankin valtuusto päätti 26.7. 2024 kokouksessaan nostaa ohjauskorkoaan 2 %-yksiköllä 18 prosenttiin. Korkotason tuntuvaan nostoon oli syynä odotuksia nopeammin kiihtyvä kuluttajahintojen inflaatio sekä kuluttajien ja yritysten korkeat inflaatio-odotukset. Kesäkuussa vuosi-inflaatio oli 8,6 %, mutta heinäkuussa viikoittain mitattava inflaatio on kiihtynyt entisestään (9 prosenttiin). Inflaatiota kiihdytti myös kunnallispalveluiden maksuihin tehty kertakorotus heinäkuun alussa. Itse koronnoston lisäksi oli merkillepantavaa, että samalla Venäjän keskuspankki nosti ennustettaan ohjauskoron tasosta seuraaville vuosille jopa 4 %-yksikköä (14–16 % vuodelle 2025 ja 10–11 % vuodelle 2026), mikä tarkoittaa merkittävästi aiempaa kireämpää rahapolitiikan näkymää. Inflaation keskuspankki ennustaa asettuvan aiempaa korkeammalle 6,5–7 % tasolle vuoden 2024 lopulla (4,3–4,8 % huhtikuun enn