Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on joulukuu, 2022.

Teemu Pulkkinen nyt KHL:n ainoa suomalainen

Kuva
Teemu Pulkkiselle kausi 2022-23 on jo toinen kausi Traktorissa hänen pelattuaan aiemmin KHL:ää Lokomotivi Jaroslavlissa, Dynamo Moskvassa ja Dinamo Minskissä. Pulkkisella on useammalta kaudelta kokemusta myös NHL:stä, AHL:stä ja SM-liigasta. Kuva: hctraktor.org   Teemu Pulkkinen on ainoa suomalainen jääkiekkoilija KHL-liigassa sen jälkeen, kun muut suomalaiset jättivät Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022. Kokenut suomalaishyökkääjä pelaa Traktor Tseljabinskin joukkueessa.   Vertailun vuoksi voi mainita, että KHL:ssa pelaa 6 ruotsalaista, 13 yhdysvaltalaista, yli 30 kanadalaista ja 2 latvialaista pelaajaa.   Kolmekymppiselle Pulkkiselle kausi 2022-23 on jo toinen kausi Traktorissa hänen pelattuaan aiemmin KHL:ää Lokomotivi Jaroslavlissa, Dynamo Moskvassa ja Dinamo Minskissä. Pulkkisella on useammalta kaudelta kokemusta myös NHL:stä, AHL:stä ja SM-liigasta.

Fennovoima ja Rosatom kiistelevät Hanhikiven korvauksista

Kuva
Suomalainen energiayhtiö Fennovoima purki keväällä 2022 Hanhikivi 1 -ydinvoimalaa koskevan sopimuksensa Venäjän valtiollisen energiayhtiö Rosatomin kanssa. Nyt Rosatom väittää, että sopimuksen purkaminen oli laitonta. Kuvassa ydinvoimalatyömaa Pyhäjoella. Kuva: Fennovoima   Suomalainen energiayhtiö Fennovoima purki keväällä 2022 Hanhikivi 1 -ydinvoimalaa koskevan sopimuksensa Venäjän valtiollisen energiayhtiö Rosatomin kanssa. Nyt Rosatom väittää, että sopimuksen purkaminen oli laitonta.   Rosatom kertoi tiedotteessaan 15.12.2022 , että riitaa selvitellyt lautakunta (DRB) on vahvistanut Hanhikivi 1:n rakentamista koskeneen EPC-sopimuksen purkamisen olleen lainvastaista. Tällä perusteella hankkeen toimittajan, Rosatomin tytäryhtiö RAOS Projectin, olisi saatava vahingonkorvauksia. Kyse olisi mittavista summista: Iltalehti uutisoi jo elokuussa , että Rosatom vaatii Fennovoimalta kolmen miljardin euron korvauksia. Uutisen mukaan Fennovoima

Nordea lakkauttaa Venäjä-rahastonsa

Kuva
Venäjän hyökkäys Ukrainaan vuonna 2022 vei nopeasti pohjan Venäjän osakemarkkinoille sijoittavien rahastojen toiminnalta.   Nordea ilmoitti syksyllä monen muun pankkitoimijan tapaan Venäjälle sjoittavan sijoitusrahastonsa lakkauttamisesta ja rahaston likvidien varojen jakamisesta osuudenomistajille sen jälkeen, kun Venäjän sota Ukrainassa vaikutti Venäjän osakemarkkinoihin.   - Nordea Funds on aiemmin ilmoittanut päätöksestään lakkauttaa Nordea Venäjä -rahasto. Nyt rahastoon sijoittaneille maksetaan ensimmäinen maksuerä. Maksu suoritetaan 31. elokuuta 2022, ja se näkyy yleensä pari päivää myöhemmin rahastosalkun hoitotilllä , kertoi Nordea tiedotteessaan 23.8.2022.     Nordea Funds perusteli päätöstään seuraavasti: Venäjän sota Ukrainassa vaikuttaa edelleen voimakkaasti Venäjän osakemarkkinoihin. Maksamme nyt osuudenomistajille suurimman osan rahaston likvideistä varoista. Osuudenomistajille maksetaan näistä käteisvaroista summa, j

Venäjän sota jokaista vastaan -kirjavinkki

Kuva
Keir Giles on johtava Venäjä-asiantuntija. Hän on perehtynyt laajasti Venäjän sotilaspolitiikan ja asevoimien kysymyksiin. Giles työskentelee brittiläisessä ulkopolitiikan tutkimuslaitoksessa Chatham Housessa. Hänen edellinen teoksensa Moskovan opit ilmestyi suomeksi vuonna 2020. Kuvaaja: Munira Mustaffa   Keir Giles varoittaa uutuuskirjassaan ”Venäjän sota jokaista vastaan” Venäjän salaisesta sodasta, jonka kohteeksi voi joutua kuka tahansa. Kirjan kustantajan Docendon kirjaesittelyn mukaan Venäjä käy sotaa Ukrainaa ja länttä vastaan. Riippumatta Ukrainassa käytävän sodan lopputuloksesta Venäjän salainen sota jokaista vastaan jatkuu. Venäjä on kaikkien ongelma, eikä se ole häviämässä mihinkään. Venäjä on käynyt salaista sotaa länttä vastaan peitellysti jo vuosikymmeniä. Vihamieliset teot ulkomailla – toisinajattelijoiden myrkytykset, vaaleihin puuttumiset, vakoilu, hakkerointi ja murhat – ovat pitkään olleet Venäjän normaalia toimintaa.

Suomen Venäjän-kauppa romahtanut

Kuva
Venäjän osuus Suomen tavarakaupassa on edellisen kerran ollut näin pieni 1940-luvulla. Kuva: EK   Suomen Venäjälle suuntautuvan tavaraviennin arvo oli syyskuussa 76 % pienempi kuin vuotta aiemmin ja se oli enää 80 milj oonaa euroa. Luku on pienin koko Tullin tietokannassa julkaistun kuukausitilaston historiassa, joka alkaa vuodesta 1996. Pääosa viennistä oli koneita ja laitteita tai niiden osia.    Suomen tavaratuonti Venäjältä supistui syyskuussa 66 % vuotta aiemmasta ja sen arvo oli 260 milj oonaa euroa. Venäjältä tuotiin lähinnä nikkelikiveä ja öljytuotteita. EU kielsi jo aiemmin mm. venäläisen raakapuun ja kivihiilen tuonnin. Raakaöljyn tuontikielto astui voimaan tämän viikon alussa, mutta raakaöljyä ei Suomeen tuotu Venäjältä enää syyskuussakaan. Venäläisten öljytuotteiden tuontikielto on tulossa voimaan helmikuussa 2023. Venäjän osuus Suomen tavaraviennistä oli syyskuussa enää 1 % ja tavaratuonnista 3 %. Venäjän osuus Suomen tavar