Suomi nähdään yhä myönteisesti Venäjällä -UM

Yli puolet venäläisistä suhtautuu Suomeen edelleen myönteisesti, käy ilmi ulkoministeriön Venäjällä toteuttamasta maakuvatutkimuksesta.

 

Yli puolet venäläisistä suhtautuu Suomeen edelleen myönteisesti, käy ilmi ulkoministeriön Venäjällä toteuttamasta maakuvatutkimuksesta. Myönteisesti ajattelevien osuus on kuitenkin laskenut aiempiin vuosiin verrattuna. Suomi ja suomalaisuus yhdistetään luontoon, laatuun ja korkeaan elintasoon. Venäjällä tunnetuimpia suomalaisia ovat Ville Haapasalo, Mika Häkkinen ja Mannerheim.

 

Ulkoministeriö on toteuttanut Venäjällä maakuvatutkimuksia vuodesta 2017 alkaen vähintään kahden vuoden välein, edellisen kerran vuonna 2021. Tämän vuoden kysely oli järjestyksessään neljäs. Tutkimuksella selvitettiin muun muassa mielikuvia Suomesta, venäläisten näkemyksiä Suomen ja Venäjän välisistä suhteista sekä Suomen tunnettuutta. Kyselyn toteuttamisesta vastasi riippumaton tutkimuslaitos Levada.

Vuoden 2022 tutkimuksen mukaan 51 % täysi-ikäisistä venäläisistä suhtautuu Suomeen myönteisesti, 27 % ei osaa kertoa kantaansa ja 22 % asennoituu maahamme kielteisesti. Vuosi sitten Suomeen positiivisesti suhtautuvien osuus oli 68 % ja negatiivisesti vain 5 %.

Tuloksissa näkyy kuitenkin alueellisia eroja. Moskovassa Suomeen positiivisesti suhtautuvia oli tämän vuoden kyselyssä 76 % (vrt. 79 % v. 2021). Luoteis-Venäjällä (ml. Pietari, Viipuri, Petroskoi, Murmansk) Suomen rajan läheisyys on perinteisesti näkynyt koko maan tuloksiin verrattuna myönteisempänä suhtautumisena naapurimaahan. Nyt alueella Suomeen suhtautui myönteisesti 71 % (vrt. 89 % v. 2021) vastanneista. Luoteis-Venäjällä 15 % vastanneista suhtautui Suomeen kielteisesti, kun viime vuonna näin ajatteli 2 %. Myös niiden Luoteis-Venäjän vastaajien osuus, jotka eivät osanneet ottaa kantaa kysymykseen, kasvoi jonkin verran (14 % v. 2022, 10 % v. 2021).

 

Suomen ja Venäjän välisissä suhteissa viilentymistä

Valtakunnallisen kyselytutkimuksen perusteella 46 % venäläisistä pitää Suomen ja Venäjän välisiä suhteita viileinä tai kireinä, kun vastaava osuus vuonna 2021 oli ainoastaan 16 %. Vihamielisiksi suhteita kuvailee 4,6 % vastaajista (0 % vuonna 2021). Ystävällisiksi tai rauhallisiksi maiden väliset suhteet kokee 35 % vastaajista (65 % vuonna 2021). 

Luoteis-Venäjällä ystävällisiksi ja rauhallisiksi suhteita kuvailee 37 % vastaajista. Viileinä tai kireinä suhteita pitää yhteensä 58 %, kun vuonna 2021 näin vastanneita oli 11 %. Viisi prosenttia Luoteis-Venäjän vastaajista pitää Suomen ja Venäjän välisiä suhteita vihamielisinä. 

Enemmistä valtakunnallisen kyselytutkimuksen vastaajista (54 %) pitää suurimpana uhkana Suomen ja Venäjän välisille suhteille Suomen mahdollista Nato-jäsenyyttä. Toisaalta koko Venäjällä vain 63 % vastaajista tiesi Suomen aikeista liittyä Natoon. Luoteis-Venäjällä viime vuonna suurimmaksi uhaksi nähtiin pakotteet. Näin ajatteli viime vuonna 32 % vastaajista. Tänä vuonna suurimmaksi uhkaksi nähtiin Nato-jäsenyys (49 %). 

Ulkoministeriön Venäjällä toteuttamissa maakuvatutkimuksissa on perinteisesti selvitetty myös venäläisten talvisotaa koskevia käsityksiä. Sodan historiaa melko hyvin tai pääpirteissään sanoo tuntevansa 51 % venäläisaikuisista, mikä mukailee aikaisempien vuosien tuloksia. Niiden osuus, joiden mielestä sodan syynä oli Suomen muodostama uhka Neuvostoliitolle, on kuitenkin lisääntynyt vuodessa seitsemän prosenttiyksikköä ja on nyt 34 %. 39 % vastaajista selittää sotaa edelleen Neuvostoliiton tarpeella työntää rajaa kauemmas Leningradista ja 9 % pitää syynä Stalinin valloituspolitiikkaa.

Näkyvämpi muutos on talvisotaa oikeutettuna pitävien osuuden kasvu. Sodan tuntevista näin ajattelevia on nyt koko Venäjää koskevassa kyselyssä 50 %, kun vuosi sitten samaa mieltä oli 35 %. 70 % vastaajista on kuitenkin edelleen sitä mieltä, ettei talvisota vaikuta heidän käsityksiinsä Suomesta (81 % vuonna 2021).

Luoteis-Venäjällä kysyttiin lisäksi näkemystä Suomen ja Venäjän välisiin suhteisiin pitkällä aikavälillä. 15 % vastanneista uskoo ystävällisiin, 19 % hyviin ja naapurillisiin suhteisiin, 32 % maltillisiin, 19 % keskinkertaisiin ja 11 % kiristyneisiin ja 3 % vihamielisiin suhteisiin.

 

Suomi yhdistetään luontoon ja korkeaan elintasoon

Suomea koskevissa yleisissä mielikuvissa on tapahtunut aiempiin vuosiin verrattuna vähemmän muutoksia. Suomi yhdistetään edelleen esimerkiksi luontoon, pohjoismaalaisuuteen, korkeaan elintasoon, vapauteen ja demokratiaan. Viime vuoden tapaan koko Venäjällä 22 % vastaajista kertoo, ettei heille tule Suomesta mieleen mitään erityistä. Tätä selittänee kyselyn maantieteellinen laajuus. Luoteis-Venäjän alueella näin vastasi vain 8 %.

Kiinnostavimpina asioina Suomessa venäläiset pitävät luontoa (37 %), kulttuuria ja taidetta (19 %) sekä turismia ja ostosmatkailua (19 %). Kuitenkin vain 7 % venäläisistä kokee, että turismi on ensimmäinen Suomesta mieleen tuleva asia (Luoteis-Venäjällä osuus oli 13 %). Vuonna 2017 valtakunnallisesti näin ajatteli vielä 17 % vastaajista, mutta osuus on laskenut vuosittain, mitä selittää osaltaan rajoitetut matkustusmahdollisuudet jo pandemia-aikana.

14 % vastaajista pitää suomalaista yhteiskuntaa sulkeutuneena, mikä on 5 % enemmän kuin vuonna 2021. 9 % venäläisistä aikuisista olisi mahdollisuuden tarjoutuessa valmis muuttamaan Suomeen, kun viime vuonna näin ajatteli 18 %.

Venäläisten Suomea koskevat tiedot ovat ensisijaisesti peräisin televisiosta, kouluajoilta ja internetistä. Suomen lähialueilla Luoteis-Venäjällä tiedot Suomesta perustuvat myös omakohtaisiin (31 %) tai läheisten kokemuksiin (46 %) Suomessa matkailusta tai maassa asumisesta. 

 

Ville Haapasalo ja Nokia muistetaan edelleen

Kyselytutkimuksen mukaan näyttelijä Ville Haapasalo on edelleen selvästi tunnetuin suomalainen Venäjällä. Hänet tiesi noin viidesosa vastaajista. Mika Häkkinen ja Mannerheim ovat kumpikin tunnettuja noin 11 %:lle venäläisistä. Samat nimet ovat olleet esillä myös aiempina vuosina. Kolmen kärjen ulkopuolella muutaman prosentin osuuksilla mainintoja saavat mm. Tove Jansson, Kimi Räikkönen, Jean Sibelius ja Ville Valo. Aiempien kyselytutkimusten tapaan suomalaisten nykypoliitikkojen tai valtiojohdon nimet eivät laajassa tarkastelussa nouse esille. Pääministeri Sanna Marinin osasi nimetä 1,9 % vastaajista ja presidentti Sauli Niinistön 1,3 %. Koko Venäjällä 60 % vastaajista ei osannut nimetä yhtään suomalaista. Luoteis-Venäjällä näin vastanneiden osuus oli kuitenkin vain 33 % ja Moskovassa 36 %. 

Venäjällä aikaisempina vuosina tunnetut suomalaisbrändit ja -yritykset nousivat esille myös vuoden 2022 tutkimuksessa. Nokian tuntee 76 % vastaajista, tuorejuusto Violan 34 %, Tikkurilan 32 % ja Valion 26 %. Muita mainintoja saavat muun muassa Nokian Renkaat, Stockmann, Fazer, Honka ja Reima. Luoteis-Venäjällä suomalaisyritysten tunnettuus on kyselytutkimuksissa ollut vielä korkeampaa kuin muualla Venäjällä.

Useiden suomalaisyritysten päätökset vetäytyä Venäjän markkinoilta tai supistaa toimintaansa eivät ainakaan kyselyhetkellä näyttäneet vaikuttaneen niiden tunnettuuteen venäläisten keskuudessa. 55 % vastaajista pitää edelleen suomalaistuotteita laadukkaina (58 % vuonna 2021). 

Alle 18 % vastaajista kertoo panneensa merkille suomalaistuotteiden puuttumisen venäläiskaupoista. Moskovassa asiaan on kuitenkin kiinnittänyt huomiota 32 % ja Luoteis-Venäjällä 56 %. Luoteis-Venäjän vastaajista 56 % uskoi vetäytymisen olevan väliaikaista ja suomalaisbrändien vielä palaavan. 

 

Taustatietoa

Valtakunnallinen kyselytutkimus toteutettiin 21.–27. heinäkuuta 2022. Tutkimusta varten haastateltiin 1 617 täysi-ikäistä henkilöä 141 asutuskeskuksessa eri puolilla Venäjää. Vastaava kyselytutkimus toteutettiin 22.8.–7.9.2022 myös Luoteis-Venäjällä Suomen lähialueilla, ja siihen vastasi yhteensä 1 823 henkilöä: Pietarista (770), sitä ympäröivältä Leningradin alueelta (247), Karjalan tasavallasta (403) sekä Murmanskin alueelta (403). Molempien kyselyjen toteuttamisesta vastasi aiempien vuosien tapaan riippumaton venäläinen tutkimuslaitos Levada. Tulosten virhemarginaali on 3,4 %.

Kyselyiden tuloksia arvioitaessa on syytä huomioida datan keruun ajankohdan mahdolliset vaikutukset. Levada-keskus arvioi, että Suomen päätös hakea Naton jäsenyyttä ja aiheen käsittely venäläismediassa loppukevään ja alkukesän aikana ovat vaikuttaneet eniten venäläisten Suomea koskevien asenteiden muuttumiseen. Näkemyksiin on voinut vaikuttaa myös Suomessa käyty ja Venäjälläkin julkisuudessa esillä ollut keskustelu Suomen rajaliikenteen ja viisumimyönnön rajoittamisesta, vaikka konkreettisia päätöksiä asiasta ei oltu tehty valtakunnallisen kyselytutkimuksen toteuttamisen ajankohtana. Luoteis-Venäjällä tutkimusajankohtaan osuu Suomen päätös vähentää turismitarkoituksessa viisumia hakevien aikoja 1.9.2022 alkaen.