Suomalaisyrityksillä vaikeuksia kotiuttaa maksuja Venäjältä -kysely

Suomalais-Venäläisen kauppakamarin kyselyn mukaan suomalaiset yritykset kärsivät tällä hetkellä vakavista ongelmista maksuliikenteessä Suomen ja Venäjän välillä. Syynä on pankkien ylivarovaisuus ja haluttomuus käsitellä Venäjään liittyviä maksuja, vaikka yritys, tuote tai vastapuolen pankki eivät olisi pakotteiden kohteena. Kuvassa Moskovan finanssikeskus. Kuva: wikipedia

 

Suomalais-Venäläisen kauppakamarin (SVKK) kyselyn mukaan suomalaiset yritykset kärsivät tällä hetkellä vakavista ongelmista maksuliikenteessä Suomen ja Venäjän välillä. Syynä on pankkien ylivarovaisuus ja haluttomuus käsitellä Venäjään liittyviä maksuja, vaikka yritys, tuote tai vastapuolen pankki eivät olisi pakotteiden kohteena. Pankit eivät kerro yrityksille, missä maksut menevät tai miksi niitä ei välitetä.

Eniten ongelmia on maksuliikenteessä Venäjältä Suomeen. Kyselyyn vastanneesta lähes 200 yritysedustajasta 75 prosenttia kertoo ongelmista saada maksuja ja varoja kotiutettua. Vastaajista 53 prosentilla on ongelmia maksuliikenteessä Venäjälle.

– Tulos on valitettavan odotettu. Yritysten yhteydenotoista on ilmennyt, että maksuliikenteen toimimattomuus on kasvava ongelma. Ei ole pakotteiden hengen mukaista aiheuttaa perusteetonta vahinkoa suomalaisille yrityksille. Se ei ole myöskään Suomen talouden etu, sanoo Suomalais-Venäläisen kauppakamarin toimitusjohtaja Jaana Rekolainen SVKK:n tiedotteessa 15.6.2022.

Eniten ongelmia on maksujen kotiutuksessa venäläiseltä asiakkaalta Suomeen. Yritykset eivät saa rahojaan jo toimittamistaan tuotteista tai palveluista. Kotiutusongelmia asiakkaalta on 60 prosentilla vastaajista. Maksuissa Suomesta venäläiselle yhteistyökumppanille on ongelmia 38 prosentilla vastaajista. Konsernin sisäisissä maksuissa ongelmia on lähes joka kolmannella niin Suomesta Venäjälle kuin Venäjältä Suomeen.

Ongelmat maksuliikenteessä vahingoittavat yrityksiä taloudellisesti. Puolet vastaajista kertoo yrityksensä taloudellisten toimintaedellytysten vaarantuneen ja lähes puolet kassavirtaongelmista Suomessa. Ongelmia on aiheutunut myös venäläisen tytäryhtiön kassavirralle.

Kassavirran lisäksi maksuliikenteen vaikeudet ovat joka viidennellä vastaajalla johtaneet sopimusriitoihin, sakkoihin tai korvausvaatimuksiin venäläiseltä kumppanilta. Pakotteissa sovelletaan joissakin tapauksissa siirtymäaikoja, joiden hyödyntäminen vaarantuu maksujen viivästymisen vuoksi. Venäjän viranomaisten kanssa ongelmia on tähän mennessä ollut vain harvalla vastaajalla.

Pankit ovat olleet vaitonaisia toimintansa syistä. Vastaajista 58 prosenttia kertoo suurimmaksi haasteeksi tiedonpuutteen maksutoimeksiantojen tilasta. Maksutoimeksiantoja jätetään suorittamatta ja saapuvia maksuja palautetaan syytä kertomatta. Lähes puolet vastaajista kertoo transaktioiden olevan hitaita.

Monessa tapauksessa pankit eivät tarjoa mahdollisuutta perustella tai dokumentoida, mistä maksussa on kysymys. Myös uusien asiakkuuksien avaaminen pankkeihin on hankalaa. Joissakin tapauksissa pankkisuhde on irtisanottu ilman selitystä.

– Ymmärrämme pankkien haasteet ja varovaisuuden, mutta toivomme avointa vuoropuhelua asiakkaiden kanssa. Huolellisuus ja varovaisuus ovat tärkeitä, mutta ylivarovaisuus voi kääntyä vahingoksi yrityksille. Yritysten turhautuminen tilanteeseen on ollut käsinkosketeltavaa. Yritysten avoimien vastausten mukaan eurooppalaisilla kilpailijoilla ei ole samanlaista ongelmaa maksuliikenteessä, sanoo Jaana Rekolainen.

Tämän kevään aikana maksuliikenteen lisäksi yrityksille ovat aiheuttaneet suuria haasteita pakotteet ja Venäjän vastatoimet, lainsäädännön nopeat muutokset, logistiikan ongelmat ja yleinen epävarmuus.

Suomalais-Venäläinen kauppakamari toteutti anonyymin kyselyn maksuliikenteen ongelmista suomalaisille yrityksille 6.-10.6.2022. Kyselyyn vastasi 191 yritysedustajaa.

 

Taustatietoa Suomen ja Venäjän välisestä kaupasta vuonna 2021

 

Venäjä oli Suomen 4. suurin kauppakumppani Saksan, Ruotsin ja USA:n jälkeen. Noin 2 200 suomalaista yritystä harjoitti vientiä Venäjälle. Viennin arvo oli 3,7 mrd € eli 5,4 % Suomen tavaraviennistä. Suomalaisilla yrityksillä oli Venäjällä yhteensä noin 300 tytäryritystä ja ne työllistivät paikallisesti noin 35 000 työntekijää.