Venäjän vientitulot kasvoivat nopeasti 2021

Tatneftin kaltaiset venäläiset kaasu- ja öljy-yhtiöt ovat hyötyneet vientihintojen noususta vuonna 2021. Kuva: Tatneft

 

Venäjän tulot tavaroiden ja palvelujen viennistä nousivat keskuspankin alustavien maksutasetietojen mukaan vuonna 2021 noin 40 % vuoden 2020 taantumalukemista. Tulot ylsivät melko lähelle vuosien 2011–14 huipputasoja, kertoo Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitos Bofit viikkokatsauksessaan 20.1.2022.

Vientitulot energian (öljyn, öljytuotteiden ja kaasun) viennistä kohosivat lähes 60 % vientihintojen toivuttua. Myös tulot muista tavaroista (koostuvat paljolti matalan jalostusasteen tuotteista) lisääntyivät niin ikään lähinnä vientihintojen nousun vuoksi noin kolmasosalla vuosien 2019–20 tasosta. Nämä vientitulot kohosivat kaikkien aikojen huippuunsa. Energian viennin osuus Venäjän tavara- ja palveluviennin tuloista palautui viime vuonna noin 45 prosenttiin oltuaan ennen vuoden 2020 lamaa noin 50 % ja 2010-luvun alkuvuosina 60 %. Muiden tavaroiden osuus kohosi noin 45 prosenttiin oltuaan 2010-luvun toisella puoliskolla selvästi alle 40 %.

Venäjän menot tavaroiden tuontiin kasvoivat voimakkaasti vuonna 2021 ja ylittivät vuoden 2019 tason lähes viidesosalla. Ne eivät kuitenkaan yltäneet aivan vuosien 2012–13 huippulukemiin. Myös tuontimenot palveluihin lukuun ottamatta matkailua elpyivät ja olivat vuoden 2019 kokoluokkaa mutta alle huippuvuosien 2013–14. Matkailumenot alkoivat toipua, mutta olivat edelleen kaksi kolmasosaa pienemmät kuin vuonna 2019.

Venäjän vientitulot nousivat vuonna 2021 niin paljon enemmän kuin tuontimenot, että tavarakaupan ylijäämä nousi huippulukemiin eli yli 10 prosenttiin BKT:stä. Vaikka luottojen korkojen ja osinkojen maksut Venäjän yrityssektorilta lisääntyivät voimakkaasti, myös vaihtotaseen ylijäämä oli ennätysluokkaa eli lähes 7 % BKT:stä.

Venäjän ja ulkomaiden välinen rahoitustase pysyi viime vuonna huomattavan alijäämäisenä (eli pääomaa virtasi nettomääräisesti paljon ulkomaille), vaikka keskuspankki poikkeuksellisesti sai IMF:ltä tuntuvan summan erityisnosto-oikeuksia eli SDR:a (lähes prosentti BKT:stä) osana IMF:n globaalia tukijärjestelyä. Pääoman nettovirta yksityiseltä sektorilta ulkomaille kasvoi yli neljään prosenttiin BKT:stä. Etenkin yritysten suorien sijoitusten virta ulkomaille lisääntyi ja se ylitti huomattavasti yrityssektorille ulkomailta tehdyt suorat sijoitukset. Yritykset tekivät edelleen paljon ulkomaisia portfoliosijoituksia ja myönsivät luottoja ulkomaille. Lisäksi ulkomailta venäläisyrityksiin tehtyjen portfoliosijoitusten ulosvirta kuten myös yritysten ulkomaisten luottojen takaisinmaksut jatkuivat huomattavina.