Venäjän inflaatio nopeampaa kuin vuosiin

Inflaatio kiihtyi vuonna 2021 niin Venäjällä kuin monissa muissakin maissa. Lähde: Kansalliset tilastolaitokset, Bofit

 

 

Venäjällä inflaatio on kiihtynyt monien muiden maiden tapaan nopeammaksi kuin vuosikausiin. Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitos Bofit kertoi asiasta viikkokatsauksessaan 22.12.2021.

Marraskuussa kuluttajahinnat nousivat jo 8 % vuotta aiemmasta. Etenkin elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet nopeasti – 11 % vuotta aiemmasta. Muiden tavaroiden hinnat nousivat vuoden 2021 marraskuussa 8 % ja palveluiden hinnat 5 % vuotta aiemmasta. Inflaation kiihtyminen on globaali ilmiö, jonka taustalla on pitkälti väliaikaisia tarjontaongelmiin liittyviä tekijöitä. Etenkin Venäjällä myös kotimaisen kysynnän ripeä elpyminen on vauhdittanut hintojen nousua, kun talouden tuotantokapasiteetin rajat alkavat tulla vastaan.

Elintarvikkeiden hintojen nopean nousun arvioidaan johtuvan pääosin väliaikaisista tekijöistä. Ruuan ja maatalouden tuotantopanosten, kuten lannoitteiden, maailmanmarkkinahinnat ovat nousseet voimakkaasti maailmantalouden toipuessa koronataantumasta. Hintapaineita on tullut myös kotimaisen maataloustuotannon heikosta kehityksestä. Maataloustuotanto supistui heinä-syyskuussa 6 % vuotta aiemmasta mm. huonon sään vuoksi. Venäjän elintarvikkeiden tuontimahdollisuuksia kaventavat sen vuonna 2014 monille maille asettamat tuontikiellot (ns. vastapakotteet).

Myös muiden tavaroiden ja palveluiden hintoja ovat nostaneet osittain väliaikaiset tekijät. Globaalit tuotannon pullonkaulat ja logistiikkaongelmat ovat heijastuneet Venäjällekin mm. rakennustarvikkeiden, autojen ja elektroniikan hintojen nopeana nousuna. Syksyllä myös matkailupalveluiden hinnat ovat nousset vauhdikkaasti mm. matkailurajoitusten purkamisen ja marraskuun alussa epidemiatilanteen hillitsemiseksi määrättyjen ylimääräisten vapaapäivien vuoksi.

Inflaatiota on kiihdyttänyt myös kysynnän ripeä elpyminen. Venäjän talous saavutti koronakriisiä edeltävän tasonsa jo keväällä 2021 ja ylimääräistä tuotantokapasiteettia taloudessa ei enää juuri ole. Työttömyysaste hipoo historiallisia pohjalukemiaan, työntekijöistä on monilla aloilla pulaa ja palkat ovat nousseet ripeästi. Nopea inflaatio ja ruplan heikentyminen ovat myös nostaneet inflaatio-odotuksia ja siten saaneet venäläiset kuluttajat lisäämään kestokulutustavaroiden hankintojaan.

Keskuspankin lisäksi myös Venäjän hallitus on pyrkinyt suitsimaan inflaatiota omilla toimillaan viimeisen vuoden aikana mm. hintakatoilla (sokeri, auringonkukkaöljy, lannoitteet), vientirajoituksilla ja -tulleilla (mm. vilja, metallit, raakapuu) sekä tuottajille maksetuilla tuilla (sokeri ja auringonkukkaöljy). Venäjän keskuspankki muistuttaa kuitenkin tuoreessa analyysissaan valtion suoraan ja epäsuoraan hintasäännöstelyyn liittyvistä ongelmista. Ne voivat johtaa pidemmällä aikavälillä investointien ja tuotannon vähenemiseen sekä harmaiden markkinoiden laajenemiseen. Parempi keino inflaatiopiikin sosiaalisten vaikutusten lievittämiseen ovat pienituloisille kotitalouksille kohdistetut tukitoimet.

 

As elsewhere in 2021, inflation surged in Russia. Source: National statistical agencies, BOFIT

 

Russian inflation rises to levels not seen for years

Inflation rate in Russia is now at the highest level since many years, Bofit, the Bank of Finland Institute for Emerging Economies said in its weekly bulletin on 22 December 2021.

November consumer prices were up by 8 % y-o-y. Food prices, one of the biggest drivers of inflation, rose by 11 % y-o-y. Prices of non-food goods rose last month by 8 % y-o-y and prices of services by 5 %. The acceleration in inflation is a global phenomenon and largely reflects transitory supply issues. The rapid recovery in demand has also contributed to higher prices as production capacity in Russia is approaching it limits.

The spike in food prices appears mainly due to temporary factors. World prices for food and agricultural inputs such as fertilisers have soared. In Russia’s case, the upward price pressure also reflects the poor performance of domestic agriculture. Farm production contracted in the third quarter by 6 % y-o-y due to poor weather and other factors. Russian food imports are restricted by the import restrictions Russian government imposed in 2014 on several Western countries.

Transitory effects have impacted prices of services and non-food goods. Bottlenecks in global production and logistical problems have been manifested in Russia as rapidly rising prices for e.g. materials used in construction, automobiles and electronics. Prices of travel services have risen rapidly this autumn with the lifting of travel restrictions and the imposition of “non-working days” between October 30 and November 7 to quell the spread of covid.

Inflation has also been boosted by the rapid return of domestic demand. The Russian economy recovered to pre-pandemic levels in the second quarter and there has since been little excess production capacity in the economy. Moreover, the unemployment rate is at a historically low level. There are labour shortages in certain branches and wages are rising rapidly. Higher inflation and ruble depreciation have lifted inflation expectations, which has caused many Russian consumers to accelerate their purchases of durable goods.

In addition to the Central Bank of Russia’s efforts on the monetary front, the Russian government has invoked its own anti-inflation measures over the past 12 months e.g. by setting price ceilings on basic commodities (sugar, sunflower oil and fertilisers), export restrictions and export tariffs (e.g. grains, metals and raw timber), as well as paying subsidies to domestic producers (sugar and sunflower oil). In its recent analysis, the CBR warned about problems that could arise from the government’s direct and indirect price controls. Over the longer term, such price controls may depress fixed investment and production as well as encourage expansion of the grey economy. According to the analysis, a better way of dealing with the social impacts from a transitory spike in inflation is to provide targeted support to low-income households.