Venäjän öljynviennin laskua paikkasivat kulta ja vehnä

Raakaöljyn vienti Venäjältä supistui vuonna 2020, kun kysyntä ja hinnat laskivat. Jalometallien ja maataloustuotteiden kysynnän kasvu kuitenkin paikkasi osan menetyksistä. Kuva: NeftegazRU.com

 

Venäjän tavaraviennin arvo supistui 21 prosenttia vuonna 2020 koronapandemian aiheuttaman energiaraaka-aineiden hintojen ja kysynnän romahduksen vetämänä. Raakaöljyn vientimäärä supistui 13 prosenttia ja maakaasun noin 8 prosenttia. Öljyjalosteiden kokonaisvientimäärä supistui kuitenkin vain noin prosentin, kun sekä bensiinin että dieselpolttoaineen vientimäärät kasvoivat. Öljyn ja kaasun osuus Venäjän tavaraviennistä oli noin puolet.

Venäjän vientiä tukivat kuitenkin jalometallit ja maataloustuotteet, joiden kummankin osuus viennistä nousi 10 prosentin tuntumaan. Jalometallien viennin arvo kaksinkertaistui kullan vetämänä. Elintarvikeviennin arvo kasvoi 20 prosenttia, kun etenkin viljan ja kasviöljyn viennit kasvoivat reippaasti. Vehnän vientimäärä nousi viime vuonna jopa kaikkien aikojen ennätyslukemiin ja Venäjä onkin noussut maailman suurimmaksi vehnän vientimaaksi. Elintarvikeviennin voimakas kasvu kuitenkin kiihdytti myös elintarvikkeiden hintojen nousua kotimaassa etenkin viime vuoden lopulla. Hintojen nousun hillitsemiseksi Venäjällä on asetettu vientikiintiöitä ja vientiveroja mm. viljalle.

Venäjän tavaratuonnin arvo supistui viime vuonna vain 5 prosenttia huolimatta koronapandemian aiheuttamasta kysynnän voimakkaasta supistumisesta ja ruplan heikentymisestä. Suurimmista tuoteryhmistä eniten eli 12 prosenttia supistui kemiallisten tuotteiden tuonti. Lääketuonnin arvo vähentyi jopa 30 prosenttia. Sitä vastoin elintarvikkeiden tuonnin arvo supistui vain prosentin ja koneiden, laitteiden sekä kuljetusvälineiden 2 prosenttia. Kone- ja laitetuonti piristyi etenkin vuoden lopulla. Sähkölaitteiden tuonnin arvo jopa kasvoi hieman viime vuonna. Myös useiden elintarvikkeiden tuontimäärät lisääntyivät viime vuonna.

Venäjän tavaraviennin arvo oli viime vuonna noin 330 mrd. dollaria ja tavaratuonnin noin 240 mrd. dollaria. EU-27:n osuus Venäjän tavaraviennistä ja -tuonnista oli noin kolmannes. Kiinan osuus oli 15 prosenttia viennistä ja 24 prosenttia tuonnista. Euraasian talousliiton maiden osuus oli noin 10 prosenttia sekä viennissä että tuonnissa.

Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitos Bofit kertoi asiasta katsauksessaan 18.2.2021.

Venäjän tavaratuonnin arvon kasvu suurimmissa tuoteryhmissä

Lähteet: Venäjän tulli, CEIC ja BOFIT.