KHL on jääkiekon mahtiliiga

KHL on monikansallinen jääkiekon ammattilaisliiga. KHL korvasi Venäjän superliigan kaudesta 2008–2009 alkaen. Sarjaan osallistuu venäläisten joukkueiden lisäksi yksi joukkue Kazakstanista, Kiinasta, Latviasta, Suomesta ja Valko-Venäjältä.

 

 

KHL on tullut suomalaisille tutuksi liigassa pelaavan Jokerien kautta. Hyvän katsauksen KHL-liigan historiaan ja taustoihin antaa Bernd Brücklerin ja Risto Pakarisen kirja Elämää KHL:ssä, josta julkaisemme alla poiminnan.

 

Nykyisin Kontinental Hockey League, KHL, käsitetään yleisesti NHL:n jälkeen maailman toiseksi parhaaksi jääkiekkoliigaksi. Kyseessä on vaikuttava voitto liigalle, joka perustettiin vasta vuonna 2008.

 

Vain muutamassa vuodessa KHL on muuttanut eurooppalaisen jääkiekon kenttää ja avannut uudenlaisia mahdollisuuksia itseni kaltaisille pelaajille. Siirryin yliopistosta ECHL:ään ja AHL:ään, sieltä Suomeen, eikä minulla ollut valittavanani kuin kourallinen liigoja.

 

Toisena Suomen vuotenani, kaudella 2007-2008, Venäjän liigassa pelasi vain neljä suomalaista, ja Ruotsin liigassa 47 suomalaista. Suomessa hyvin pärjännyt pelaaja toivoi tuolloin saavansa hyvän sopimuksen Ruotsista. Kauden 2013-2014 alussa Ruotsin liigassa pelasi enää 11 suomalaispelaajaa, KHL:ssä puolestaan 28 suomalaista.

 

Kaiken kaikkiaan KHL:ssä on tällä hetkellä pelaajia 17 eri maasta, ja mikä onkaan maa, josta tulee Venäjän jälkeen eniten pelaajia liigaan? Kanada. Vuonna 2007 Venäjällä pelasi 19 kanadalaista ja tällä hetkellä KHL:ssä pelaa 53 kanadalaista. He eivät kuitenkaan ole pelaajia, jotka olisivat jättäneet NHL:n vain päästäkseen pelaamaan Venäjällä. He ovat hyviä pelaajia, ja monet heistä ovat olleet vahvoja AHL-pelaajia. NHL:n kannalta heidän uranäkymänsä eivät vain ole kovinkaan lupaavia.

 

Kuinka KHL sai kaikki nämä pelaajat jättämään AHL:n, Suomen, Ruotsin (20 pelaajaa), Tsekin (44 pelaajaa) ja Slovakian (40 pelaajaa) liigat? Tähän voi vastata vain yhdellä sanalla: rahalla.

 

KHL on enemmän kuin jääkiekkoliiga. Se on myös propagandan väline, rikkaiden miesten leikkikalu ja keino kohottaa kansallista itsetuntoa. Kuka keksikään ajatuksen uuden jääkiekkoliigan perustamisesta Venäjän Superliigan laajentamiseksi? Vladimir Putin, Venäjän presidentti ja entinen pääministeri.

 

Vuonna 2011 Putin antoi Sports.ru:lle haastattelun, jossa hän puhui KHL:stä.

 

”Paljastan suuren salaisuuden: En ole ainoastaan tukenut liigaa, vaan myös saattanut alulle ja luonut koko KHL:n”, hän sanoi. ”Minusta vaikutti siltä, että Pohjois-Amerikan ja Neuvostoliiton välinen jääkiekkotaistelu oli menettänyt parhaimman teränsä. Se oli menettänyt myös kiinnostavuutensa.”

 

”Toivon, että KHL:stä muodostuisi yleiseurooppalainen jääkiekkoliiga, joka laajentuu (Venäjän) rajojen ulkopuolelle Ruotsiin, Tsekin tasavaltaan, Slovakiaan, Sveitsiin – kaikkialle, mistä hyviä joukkueita ikinä löytyykin – ilman Venäjän poliittista tai hallinnollista dominointia.”

 

”Itse asiassa ainoan kysymyksen muodostaa raha.”

 

Jos Putinilla jotakin on, niin yhteyksiä rahaan. Suuryritykset ja rikkaat yksityishenkilöt ovat astuneet näyttämölle nimenomaan hänen myötävaikutuksellaan ja siunauksellaan.

 

SKA Pietarin omistaa nykyisin Gazprom Export, maailman suurin maakaasun vientiyritys, joka on myös maailman suurimpiin kuuluvan Gazpromin täysomistuksessa oleva tytäryhtiö. Moskovan Spartakin omistaa Investbank ja Metallurg Magnitogorskin Viktor Rashnikov – liikemies, jonka omaisuus arvioitiin vuonna 2010 noin 10 miljardin dollarin suuruiseksi. Riikan Dynamon omistaa venäläisen kaasuyhtiö Iteran latvialainen tytäryhtiö, jota johtaa Juris Savickis, entinen KGB:n agentti. Amur Habarovskin puolestaan omistaa Dalspetsstroj, valtion omistama rakennusalan jättiläinen Kaukoidässä.

 

Moskovan Dynamon takana on eräs sen hallituksen jäsenistä, Arkadi Rotenberg, jonka veli Boris puolestaan on SKA:n osaomistaja. Rotenbergit ja SKA:n johtaja ja KHL:n hallituksen jäsen Gennadi Timtsenko (jonka omaisuuden arvoksi arvioitiin vuonna 2013 noin 14 miljardia dollaria) ostivat vain vähän aikaa sitten Helsingin Hartwall Areenan sekä 49 prosenttia jääkiekkojoukkue Jokereista, joka liittyy KHL:ään vuonna 2014.

 

Aleksander Medvedev, Gazpromin hallituksen jäsen, toimii myös KHL:n presidenttinä. Eräitä joukkueista, kuten esimerkiksi Atlant Moscow Oblastia, sponsoroivat oblastit eli Venäjän osavaltiot. Vuonna 2010 Moskovan Dynamo yhdistyi balasihalaisen HC MVD:n kanssa, jonka puolestaan omistaa Venäjän sisäministeriö.

 

Kaikki tämä todistaa osaltaan KHL:n olevan myös sisäinen yhteiskunnallinen hanke, jossa jääkiekkoa hyödynnetään suurten massojen viihdyttämisen välineenä. Kuten hyvinä vanhoina päivinä.

 

Politiikan välineenä toimi myös vuoden 1972 kuuluisa Summit Series, joka pelattiin Kanadan ammattilaispelaajien ja neuvostopelaajien välillä. Alkunsa se sai ”Snowmanin” kolumnista Izvestiassa, jossa tuumittiin neuvostoliittolaisten kaipaavan haastetta. Kolumnisti oli tietenkin pitänyt huolta siitä, että tuo haaste myötäili puoluejohtajien haluamaa linjaa.

 

”Muistan vanhempieni, jotka eivt edes seuranneet jääkiekkoa kovinkaan tarkasti, halunneen jäädä television ääreen (vuoden 1972 Summit Seriesin aikana)”, Putin kertoi Sports.ru:lle vuonna 2012. ”He tiesivät kaikkien parhaiden pelaajiemme nimet ja suuttuivat, mikäli joukkueemme ei oppinut virheistään. Sen minä muistan.”

 

Millaista jääkiekkobusiness sitten on Venäjällä?

 

”Yksikään (KHL-joukkueista) ei ole tuottoista”, kertoi liigan kauppa- ja viestintätoimintojen varajohtaja Ilja Kotsevrin The New York Timesille syyskuussa 2013.

 

Tästä kertovat myös seurojen talousvaikeudet ja muutokset omistussuhteissa. Vuonna 2010 Gagarin Cupin finaaliin edennyt HC MVD fuusioitiin vaikeuksiin joutuneen Moskovan Dynamon kanssa. Joukkue tunnettiin ensin nimellä UHC Dynamo (U=United), sitten UHC Dynamo Moscow ja vuodesta 2012 jälleen pelkästään nimellä HC Dynamo Moscow.

 

Syksyllä 2011 tuolloin pääministerinä toiminut Vladimir Putin järjesti valtio-omisteisen Rosneft-öljy-yhtiön  legendaarisen TsSKA:n omistajaksi. Kesällä 2014 Moskovan Spartak ja liigan finaaliin vain muutamaa kuukautta aikaisemmin edennyt Lev Praha joutuivat jättämään liigan talousvaikeuksien vuoksi, ja Donbass Donetsk pitämään sapattivuoden Ukrainan kriisin vuoksi.

 

Dinamo Riian yllä leijui ”sapattivuoden” uhka, kun Latvian opetusministeriö ilmoitti lopettavansa seuran rahoituksen, sillä valtionrahoituksen ei ole tarkoitus mennä ammattilaisjoukkueiden tukemiseen. Samaan aikaan venäläisomisteinen energiayhtiö Itera, joka omistaa enemmistön Dinamosta, päätti (alkuperäisen suunnitelman mukaisesti) vähentää seuran sponsorointia. Ja voihan myös olla, että Latvian hallituksen päätöksen taustalla vaikuttivat Latvian ja Venäjän kireähköt suhteet.

 

Samaan aikaan KHL sai kolme uutta joukkuetta: Jokerit, Delfin Sotshin ja Lada Toljattin (joka palasi liigaan kolmen kauden tauon jälkeen).

 

Vain muutos on pysyvää: Seitsemänteen kauteensa lähtenyt KHL ei ollut kertaakaan näyttänyt samanlaiselta kahtena kautena peräkkäin.

 

Artikkeli on poiminta kirjasta Elämää KHL:ssä – lätkää, lääkäreitä ja rahasäkkeja. Bernd Brückler ja Risto Pakarinen, Into Kustannus, 2014.