Sotapääministeri Antti Hackzell tunsi Venäjän

Sota-ajan pääministeri Antti Hackzell tunsi Venäjän hyvin, koska hän työskenteli siellä pitkään 1900-luvun alkupuolella.

 

Sota-ajan pääministeri Antti Hackzell tunsi Venäjän hyvin, koska hän työskenteli siellä pitkään 1900-luvun alkupuolella. Asia tulee hyvin esiin professori Martti Häikiön uutuuskirjassa Hackzell – Karhunkaatajasta rauhantekijäksi.

 

Tämä hetki ja tämä ratkaisu on vakavin, minkä kansamme nykyisinä koettelemuksen vuosina on elänyt.” – Pääministeri Antti Hackzellin radiopuhe 2. syyskuuta 1944

Kansanedustaja Antti Hackzell (1881–1946) nimitettiin Suomen pääministeriksi 8. elokuuta 1944. Hänen tehtäväkseen tuli luotsata Suomi rauhaan yhdessä tasavallan presidentiksi neljä päivää aiemmin valitun Suomen marsalkka Mannerheimin kanssa Hackzell johti Suomen rauhanvaltuuskunnan rajan yli Moskovaan 7. syyskuuta.

Odottaessaan neuvotteluiden alkamista Hackzell sai hänet pysyvästi lamauttaneen halvauksen. Teoksessa kuvataan ensi kertaa piinaviikon yksityiskohtaiset tapahtumat ja keskustelut, joilla oli suuri vaikutus rauhanehtoihin. Kirjasta selviää myös, kuinka Hackzell sai puolitettua Suomen sotakorvaukset.

”Näitten vallananastajain käytännöllisestä asiain hoidosta puuttuu kaikki ne ominaisuudet, jotka ovat peruskivinä kaikissa järjestäytyneissä yhteiskunnissa: kaikki systeemi, kaikki yleiset tarkoitusperät, kaikki huolenpito kansan hengestä, terveydestä ja siveellisestä kasvatuksesta ja kaikki kyky todelliseen tuotannon lisäämiseen.” – Hackzell Venäjästä 1922

Hackzell työskenteli keisariajan Pietarissa vuosina 1910–1917. Hän oli järjestämässä Suomen ja Neuvosto-Venäjän suhteita niin Viipurin läänin maaherrana kuin Suomen Moskovan-lähettiläänäkin. Ulkoministerinä (1932–1936) hän luotsasi Suomen ulkopolitiikan pohjoismaiselle linjalle. Hackzell on Suomen nykyisen ulkopolitiikan isä: pohjoismainen suuntaus, mikä tarkoittaa mahdollisimman läheistä suhdetta Ruotsiin.

Hackzell teki mittavan uran talous- ja kauppapolitiikassa. Suomen Työnantajain Keskusliiton toimitusjohtajana hän oli solmimassa ”tammikuun kihlauksena” tunnettua työmarkkinajärjestöjen yhteisymmärrystä vuonna 1940.

Mikkelin lyseon rehtorin pojan ja hänen perheensä vaiheet olivat dramaattisia. Hackzell menetti toimistonsa ja kotinsa Pietarissa, uuden kotinsa Viipurissa sekä maatilansa Enson lähellä Jääskessä. Hänen poikansa Martin Hackzell kaatui Stalinin kanavan Pirunsaaren taisteluissa heinäkuussa 1942.

Professori Martti Häikiö on arvostettu historiantutkija. Hän on kirjoittanut lukuisia historiateoksia, kuten Suomen leijona – Svinhufvud itsenäisyysmiehenä (Docendo 2017).

Martti Häikiö: Hackzell – Karhunkaatajasta rauhantekijäksi (Docendo 2020), sidottu 396 sivua.